Maanpinnassa jopa yli kymmenen asteen lukemiin tiistain ja keskiviikon välisenä yönä painunut pakkanen ei vaurioittanut pahasti kasveja. Niin peltokasvit, metsämarjat kuin puutkin pääsevät asiantuntijoiden mukaan hyvin kasvun alkuun. Sen sijaan viime viikonlopun helteiden innostamina tehdyt kesäkukkaistutukset ovat paikoin paleltuneet.
Keskiviikkona aamuyöstä oli ankaraa hallaa lähes koko maassa lounaisinta Suomea lukuun ottamatta. Kymmeneen pakkasateeseen päästiin maanpinnassa esimerkiksi Sotkamossa ja Hailuodossa. Jopa Lahdessa oltiin seitsemän astetta miinuksen puolella.
Ilmatieteen laitoksen mukaan toukokuun alkupuolen yöpakkaset ovat melko tavallisia: nollan alle mennään vielä toukokuussa keskimäärin joka toinen vuosi. Poikkeuksellisen matalasta yöpakkasesta puhutaan, kun lämpötila laskee ajankohtana 10.-14.5. rannikoita lukuun ottamatta maan eteläosissa 2-4, keskiosissa 4-6 ja pohjoisosissa 6-8 pakkasasteeseen.
Sen sijaan ainutlaatuista oli lämpötilan putoaminen näin nopeasti helteistä yöpakkasiin. Vastaava hellejakso oli toukokuussa vuosina 1934, 1977, 1990 ja 1993, mutta silloin ilma viileni läpöaallon jälkeen vähitellen.
Dosentti Risto Jalkanen Oulun yliopistosta kertoo, että yöpakkaset ovat paikoitellen ruskistaneet koivun lehtiä, mutta niiden elinvoimaisuus ei ole kärsinyt. Havupuiden kasvu ei ole vielä edes kunnolla alkanut, joten vaurioita ei ole tullut.
"Etenkin rauduskoivulla lehtien tummuminen tai oikeastaan punertuminen on suojakeino kylmää vastaan. Kun lehti tummuu, se imee enemmän auringon säteilyä ja lämpenee. Värimuutoksista huolimatta lehdet ovat yleensä täysin eläviä. Vuoden 1984 helluntaiyönä pakkanen kyllä aiheutti vaurioita jopa männyille, koska kasvu oli jo silloin ehtinyt pitkälle."
Jalkasen mukaan pahimmassa vaarassa puista ovat nyt olleet Lapin haavat, sillä niiden kukinta on paikoin ollut pakkaselle herkässä vaiheessa.
Kainuun ammattioppilaitoksen luonnonvara-alan oppilaitoksessa Kajaanin Seppälässä jännättiin pakkasen vaikutusta marjapensaisiin. Vastaava puutarhuri Ulla Tolonen kertoo kasvun olevan vielä niin varhaisessa vaiheessa, ettei vahinkoja näytä syntyneen.
"Kesäkukat ovat kyllä kärsineet, jos niitä on jo istutettu ulos. Jopa kylmää hyvin kestävät orvokit näyttävät paikoin nuukahtaneen", Tolonen sanoo.
Mustikka ei kuki vielä
Maa- ja elintarviketalouden Tutkimuskeskuksen Sotkamon asemalla pakkanen kävi keskiviikon vastaisena yönä 10 asteen kylmemmälle puolella. Johtaja Eero Miettinen kertoo, ettei vaurioita näytä kuitenkaan syntyneen. Esimerkiksi syksyllä kylvetty ruis kestää kylmää hyvin, eivätkä kevätkylvöt ole vielä ehtinet oraalle.
"Etelä-Suomesta olen kyllä kuullut, että ammatikseen marjoja viljelevät ovat pakkasten vaikutuksista huolissaan. Siellä kasvu on pidemmällä ja aremmassa vaihessa kuin meillä."
Vaikka kasvukausi on parisen viikkoa edelle keskiarvosta, ei esimerkiksi mustikka ehtinyt pukata kukkiaan pakkasen pantavaksi. Viime öiden kylmillä ei siis ole vaikutusta metsämarjasatoon. Normaalisti mustikka kukkii Oulun läänissä touko-kesäkuun vaihteessa ja puolukka kesäkuussa.