Kuusamo Kotimaiset villieläimet jaksavat kiehtoa entistä enemmän matkailijoita. Suomen suurimmissa eläinpuistoissa Ranualla, Ähtärissä ja Kuusamossa kävijät lisääntyvät jatkuvasti, vaikka kohteiden vetovoimaisuutta ei ole yritetty nostaa erikoisilla tempuilla.
Tänä vuonna 30 vuotta täyttävän Ähtärin eläinpuiston toimitusjohtaja Veli-Matti Rantanen arvioi, että juhlavuoden kunniaksi puistoon hankittu lumileopardi on kuitenkin houkutellut yleisöä tavallista enemmän.
Rantasen mukaan kävijät ovat lisääntyneet edellisvuoteen verrattuna kesäkuussa peräti 12-13 prosenttia ja heinäkuussa nousu on jatkunut viiden prosentin vauhdilla.
"Kesäkuu oli vähäsateinen ja ehkä parhain ulkoilukeli tulla eläinpuistoon", Rantanen arvioi kasvulukuja.
Ähtärissä kävi viime vuonna 120 000 henkeä. Juhlavuoden tavoitteena on nostaa yleisömäärä 130 000:een kävijään. Rantasen arvion mukaan ympäri vuoden avoinna oleva puisto saavuttaa tavoitteensa kirkkaasti.
Ähtärissäkään eläimistöä ei ole uusittu kuin tasavuosina. Rantasen mukaan kotimaiset eläimet jaksavat kiinnostaa ihmisiä, sillä suurin asiakasryhmä ovat perheet.
Ähtärissä on yli 300 eläintä ja 60 eri eläinlajia
"Viimeistään perheretki tehdään eläinpuistoon, kun lapset ovat kouluunlähdön kynnyksellä", Rantanen sanoi.
Lapissa toinen
huippuvuosi
Ranualla viime kesä oli jo kovaa kasvun aikaa, sillä asiakasmäärät kasvoivat toimitusjohtaja Tuija Rytkösen mukaan 16 prosenttia.
Tänäkin vuonna kävijät ovat lisääntyneet seitsemällä prosentilla. Vuosi sitten maksaneita kävijöitä kirjattiin 77 000.
"Nyt tavoitteena on 80 000 kävijää", Rytkönen kertoi.
Kesän vilkkautta kuvaa se, että yksistään heinäkuun aikana Ranuan puistossa on ollut 27 000 kävijää. Rytkösen mukaan edessä olevat hillamarkkinat ovat kuitenkin vasta puiston kovin sesonkiaika.
Ranuallakaan ei ole erikoisia jippoja keksitty. Rytkösen mukaan ainoastaan markkinointia suunnattiin jo edellisvuonna eri tavalla, ja se sai ihmiset paremmin liikkeelle.
Elävä eläin
on kiehtova
Kuusamon suurpetokeskuksessa metsäkuningasta pääsee katselemaan niin läheltä, että voi lähes haistaa sen hengityksen.
Kotkalainen Janne Pukarinen halusi nähdä ehdottomasti suurpedot luonnossa, kun tuli ensimmäistä kertaa Kuusamoon. Hänen mielestään kotoisten eläinten katseluun ei kyllästy, vaikka niistä näkeekin kuvia lehdissä ja televisiossa.
"Eläimet kiinnostavat, sillä karhua, ilvestä ja Ahmaa ei ole nähnyt elävänä. Katseltiin vähän näitä paikkoja ja täällä oli ehdottomasti käytävä", Pukarinen kertoi.
Pukarisen kanssa eläinpuistoon tullut Johanna Skriko pitää kotimaista matkailutarjontaa niin hyvänä, että ulkomaille ei ole suurta kaipuuta.
"Lapissa on niin ihanat maisemat meidän kotkalaisten silmissä. Pari vuotta sitten kävimme Levillä ja silloin kärpänen puraisi", Skriko sanoi.
Karhu vetää
vuodesta toiseen
Suurpetokeskuksen eläimiä esittelevä Sulo Karjalainen kertoo, että vuodesta 1995 saakka auki olleen eläinpuiston karhut ovat turistien suosikkeja.
Kuusamossa voi katsella karhuja, ilveksiä, kettuja, ahmoja ja poroja. Häkit on rakennettu myös sudelle ja näädälle.
"Kun saamme kaikki pedot, silloin pidämme paikkaa ehkä läpi vuoden auki", Karjalainen kertoo.
Kuusamossakin eläinpuistojen suosio näkyy, sillä hellepäivänä tarhoja kiertää yhtä aikaa monta opastettua ryhmää aamusta alkaen.
"Asiakkaat lisääntyvät koko ajan. Nyt vuodessa käy yli 10 000 ihmistä", Karjalainen sanoi.
Karjalainen on tehnyt pitkän päivätyön suurpetojen parissa. Aiemmin eläimiä oli alueella yli 20 vuotta RKTL:n tutkimustyötä varten.
RKTL:n luovuttua niistä, että Sulo ja Jalo Karjalainen perustivat alueelle petokeskuksen. Suurpedoille on rakennettu jämerät häkit, joista eläimiä pääsee katsomaan harvinaisen läheltä.
Karjalaisen mukaan tarhan toimintaa seurataan tarkasti. Eläinlääkärin lisäksi pistokokeita tekevät kaikessa hiljaisuudessa käyvät tarkastajat.
"Tarkemminhan näitä eläimiä seurataan kohta kuin ihmisiä", Karjalainen naurahtaa.