Oulun kaupunginhallituksen jäsenten ja varajäsenten ja valtuuston puheenjohtajien esteellisyydet ovat viime päivinä nouseet pintaan, kun Haapalehdon kaava Lidl-tontteineen on ollut kaupunginhallituksen käsittelyssä.
Tarkastelu osoitti, että kaupungin päättäjillä on vahvat kytkennät osuuskauppa Arinaan ja Oulun Osuuspankkiin. Tämä on luonnollista, koska kilpailijoilla on huomattavasti näitä suppeammat luottamuselimet.
Uusin vaihe Lidlin kaava-asiassa on, että Matti Pikkarainen ja Reijo Sallinen jääväsivät itsensä viime maanantain kaupunginhallituksen kokouksesta. Sallinen ei ollut myöskään mukana edellisessä 26. huhtikuuta pidetyssä kokouksessa, jossa kaavaa käsiteltiin. Pikkarainen oli silloin läsnä.
Jääviyden syyksi ilmoitettiin maanomistusolojen muutos, koska Lidl on ostanut tontin. Toki osto tuli virallisesti kaupunginhallituksen tietoon vasta silloin, mutta esimerkiksi teknisessä lautakunnassa Lidl on mainittu maanomistajana maankäyttösopimuksen yhteydessä jo 20.4. Kauppa itse tehtiin maaliskuun viimeinen päivä.
"Olin mukana ensimmäisessä kaavan käsittelyssä, mutta siinä ei Lidliä mainittu", Sallinen sanoo. "Kokouksesta 26.4. olin poissa ja viime kokouksessa jääväsin itseni, koska katsoin, että nyt liikutaan sellaisilla alueilla, että ei ole syytä olla mukana."
Sallinen kertoo, että hän katsoi parhaimmaksi olla poissa, koska hän toimii Arinan hallintoneuvostossa, Hintan-Parkkisenkankaan pienkiinteistöyhdistyksen johtokunnassa ja Myllyojan suuralueen yhteistyötoimikunnassa. Yhdistykset ovat ottaneet asiaan kantaa.
Pikkaraiseen ei saatu yhteyttä ulkomaanmatkan vuoksi.
Arinan hallintoneuvostoon kuuluva ei saa olla mukana päättämässä kaavasta, jos siitä on konkreettista hyötyä tai haittaa liikkeelle. "Yleinen kauppapolitiikka ei kuitenkaan tee tällaista esteellisyyttä, vaan edun pitää olla konkreettinen", johtava lakimies Heikki Harjula Suomen Kuntaliitosta sanoo.
Edun osoittamisen kynnys on oikeustapausten perusteella korkea. "Intressi voi syntyä, jos esimerkiksi Arina kilpailisi samasta tontista tai sillä olisi ihan vieressä oma kauppa, johon uuden kaupan tulo suoraan vaikuttaisi", Harjula kertoo.
Harjula jopa uskoo, että Arinan hallintoneuvoston jäsenet eivät "todennäköisesti ole kaupunginhallituksessa esteellisiä". Valtuustoon esteellisyys ei yllä missään tapauksessa, koska sieltä "yhteisöjääviys" puuttuu kokonaan, ja vain itseä tai lähisukulaista koskeva asia jäävää valtuutetun.
Erilaiset kytkökset kuitenkin vaikuttavat. Professori Ilkka Ruostetsaari Turun yliopistosta ei lähtisi kuitenkaan tiukentamaan esteellisyyslakia. "Kaiken pitää lähteä päättäjistä itsestään. Julkisuus ja avoimuus tällaisissa asioissa muovaa hallintokulttuuria."
Toisaalta on tärkeää ja hyvää, että ihmiset toimivat. "Kuitenkin kytkökset on syytä huomioida tarkasti", Ilkka Ruostetsaari korostaa.
