Lämpimät säät saavat sekä ihmiset että käärmeet liikkumaan vilkkaasti. Tänä kesänä myös näiden liikkujien tiet tuntuvat kohdanneen tavallista useammin. Se näkyy esimerkiksi Helsingin yliopiston eläinmuseossa, jonne ilmoituksia käärmehavainnoista on tullut runsaasti.
Eläinmuseon dosentti Juhani Terhovuo ei mene vannomaan, onko tänä kesänä tavallista enemmän käärmeitä vai johtuuko käärmehavaintojen paljous kuumasta säästä, joka saa sekä käärmeet että ihmiset liikkeelle.
"Pitkä, kuiva, kuuma jakso saa käärmeet hakeutumaan kosteampaan ympäristöön. Silloin ne tulevat usein ihmisten näkyville, jopa pihapiiriin. Olemme saaneet ilmoituksia, että käärmeet ovat olleet rohkeitakin, eivät ole tahtoneet lähteä pihalta pois."
Jo kaksi edellistä kesää olivat käärmeiden kannalta hyviä. Lämpöä ja saalista riitti. Lisäksi käärmeet selvisivät viime talvesta hyvin sen ankaruudesta huolimatta. Tämän kesän poikaset eivät ole vielä syntyneet, joten nyt havaitut käärmeet ovat viime kesien satoa.
Puremien runsaus
on kiinni säästä
Kyyt työllistävät myös Myrkytystietokeskusta. Tähän mennessä keskukseen on tullut yhteensä 88 kyyn puremasta johtuvaa myrkytyspuhelua. Lisäksi keskukseen tulee yleiskyselyjä kyyn puremista.
Ensimmäinen puhelu tuli jo huhtikuussa. Nyt heinäkuussa puheluja on otettu vastaan 39 kappaletta, kertoo farmaseutti Harriet Mustonen.
"Toukokuussa se aina alkaa ja joka vuosi puheluja tulee aika reippaasti. Sellainen tuntuma minulla on, että varsinkin kesäkuussa kyyn puremista tuli normaalia enemmän puheluja."
Myrkytystietokeskuksen tilastotiedot kertovat, että vuoden 1999 aikana kyyn puremista otettiin vastaan yhteensä 120 myrkytyspuhelua.
"Nyt niitä on tullut jo 88 ja marja-aika on vasta tulossa", miettii Harriet Mustonen.
Mitään erityistä sesonkikuukautta ei ole, Mustonen kertoo. Puremien runsaus riippuu täysin säästä. Lämpimällä ilmalla ihmiset liikkuvat enemmän ja kyyt ovat aktiivisimmillaan, joten myös havereita sattuu.
Mustonen muistuttaa, ettei Myrkytystietokeskuksen tietoon tule kuin osa kyyn purematapauksista. Monet hakeutuvat suoraan terveyskeskukseen.
Esimerkiksi Raahen terveyskeskuksessa ei kuitenkaan ole tähän mennessä hoidettu käärmeenpuremia, kertoo sairaanhoitaja Paula Karppelin.
Sen sijaan ampiaisen, paarman ja mehiläisen puremia on hoidettu ja jonkun verran punkkeja poistettu.
Käärmeiden lisäksi kesäriesana ovat ampiaiset ja paarmat, joita on nyt runsaasti.
Varsinkin ampiaisia on selvästi normaalia enemmän, jopa huomattavan paljon, kertoo yli-intendentti Juhani Itämies Oulun yliopistosta.
"Ampiaiskuningattaret talvehtivat erittäin hyvin ja sää on suosinut pesimistä. Jos lämmin ja poutainen sää jatkuu, syntyy todennäköisesti koko ajan lisää työläisiä."
Vieläkin runsaasti paarmoja
Jo viime kesä oli ampiaisille huippukesä ja syntyi paljon kuningattaria. Kun talvehtiminen vielä sujui hyvin, on lisääntyviä kuningattaria runsaasti.
Myös paarmoja oli varsinkin kesä-heinäkuun taitteessa riesaksi asti ja vieläkin paarmakanta on runsas. Itämiehen mukaan paarmat kuoriutuivat lämpimän jakson alkaessa varsin yhtä aikaa. Varsinkin veden lähettyvillä ja soilla saa varautua paarmojen hyökkäyksiin.
Ampiaista isokokoisempi ja äkäisempi herhiläinen on myös kotiutunut Suomeen vuosikymmenten tauon jälkeen. Muutamasta yhdyskunnasta on havaintoja Etelä- ja Kaakkois-Suomesta ja yksittäisiä vaeltavia yksilöitä on joutunut perhostenkeräilijöiden pyydyksiin.
Oulun korkeudelle ei herhiläinen kuitenkaan ole vielä levinnyt, rauhoittaa Itämies.
Myös sääskistä Itämiehellä on mukavaa kerrottavaa. Loppukesä jää kohtuullisen vähäsääskiseksi. "Oulun korkeudella sääsket alkavat jo loppua. On ollut niin kuivaa, ettei uutta polvea pysty enää syntymään."