Puolalainen ruoka on pikavauhtia löytänyt tiensä valtaville EU:n elintarvikemarkkinoille. Yhä useammassa suomalaispöydässäkin syödään puolalaisia hedelmiä, viljatuotteita, marjoja ja juustoja.
Vielä muutama vuosikymmen sitten ainoa maailmalla tunnettu puolalainen elintarvike oli "Polish ham", puolalainen kinkku. Nyt valikoima on laajentunut. Puolalaisen ruuan tuonti Suomeen on lyhyessä ajassa kaksinkertaistunut.
Lähes 40 miljoonan asukkaan Puolan maatalous- ja elintarvikemarkkinat ovat valtavat. Pääosa tuotannosta jää kotimarkkinoille.
Vain 15 prosenttia koko tuotannosta menee vientiin, jonka arvo oli viime vuonna 6 miljardia euroa. Yli 80 prosenttia viennistä on EU-maihin -ja tästä 30 prosenttia Saksaan.
"Puolan tavoite on lisätä viennin osuus 25 prosenttiin", sanoo professori Roman Urban Puolan maatalouden ja elintarviketeollisuuden instituutista.
Valtteina hinta ja
luonnonmukaisuus
Professori Roman Urban nimeää puolalaisen ruuan valteiksi alhaiset tuotantokustannukset, vanhoja EU-maita luonnonmukaisemman viljelyn sekä uudet tuotantolaitokset.
"Elintarviketeollisuutemme on tehokkaampi ja nykyaikaisempi kuin Saksassa, sillä aloitimme kaiken alusta. Miltei kaikki alan kansainväliset yritykset ovat investoineet Puolaan", Urban sanoo.
Suomalaisista alan yrityksistä Puolassa tunnetuimpia ovat Raisio ja HK-Ruokatalo. Tälläkin hetkellä useita pienempiä suomalaisyrityksiä neuvottelee markkinoille sijoittumisesta.
Urban korostaa mielellään puolalaisen alkutuotannon luonnollisuutta. Maahan ei ole vielä perustettu esimerkiksi kymmenien tuhansien sikojen suursikaloita eikä viljelyssä käytetä niin paljon torjunta-aineita ja lannoitteita kuin lännessä.
"Lihan maku säilyy parempana kun se tuotetaan pienemmissä yksiköissä. Tämä on huomattu esimerkiksi Italiassa, jonne viemme paljon lihaa", Urban muistuttaa.
Puolassa on yhä pari miljoonaa viljelijää, joista vain puoli miljoonaa harjoittaa kaupallista toimintaa. Markkinoille tuleva sianliha tuotetaan noin 60 000 tilalla.
Kotimarkkina pitää
hinnat alhaalla
Puolassa uskotaan, että puolalaiset elintarvikkeet säilyttävät vielä pitkään kilpailukykynsä EU:n markkinoilla. Tulotaso on Puolassa matala, ja kotimarkkinat pitävät hinnat alhaalla.
Suurimpia Puolan kauppakumppaneita ovat Saksan ja Italian lisäksi Ruotsi, Espanja ja Tanska. Suomi on Puolan mittakaavassa pieni mutta professori Roman Urbanin mukaan kiinnostava markkina.
Eniten Puolan tuonti Suomeen on kasvanut maito- ja viljatuotteissa. Myös hedelmien tuonti on parissa vuodessa lisääntynyt kolmanneksella. Kahvin, teen sekä mausteiden tuonti on yli kaksinkertaistunut.
Suomalaisetkin syövät puolalaista ruokaa ehkä enemmän kuin tietävätkään. Esimerkiksi ruisleivän rukiista huomattava osa tulee Puolasta.
Professori Urban sanoo, että Puolasta viedään runsaasti ruuan eri "komponentteja", jotka "kootaan" tuotteiksi jossain muualla. Tällaisia ovat esimerkiksi sulatejuustot, erilaiset lihajalosteet, mehut ja jugurtit, joiden marjat ja mausteet ovat usein puolalaisia.
"Puolaan myös tuodaan "komponentteja". Esimerkiksi Aasiasta tuodaan tarpeita lemmikkieläinten ruokiin", Urban kertoo.
Globaaleilla ruokamarkkinoilla etsitään jatkuvasti edullisempia tuotantomaita. Puolalaisetkin pelkäävät intialaisten, kiinalaisten, ukrainalaisten tai afrikkalaisten elintarvikkeiden tuloa markkinoille.
Ennusmerkkejä tulevasta on jo siinä, että Puolassa valmistettaviin hilloihin on tuotu pakastemansikoita Kiinasta. Puolalaisten omenien rinnalla on kaupoissa kiinalaisia omenia ja päärynöitä.