Vaikka lintuinfluenssan riskejä ei pidä liioitella, voi taudin leviämisestä aiheutua maailmanlaajuinen talouskatastrofi. Toistaiseksi menetykset ovat olleet paikallisia ja maataloustuotantoon liittyviä, mutta seuraavaksi saattaa kärsiä matkailu- ja hotelliala.
Maailman terveysjärjestön WHO:n esittelemien kanadalaistutkimusten mukaan lintuinfluenssa voisi aiheuttaa jopa 1930-luvun lamaan verrattavan maailmanlaajuisen talouskriisin. Oletuksena on, että tauti pääsisi leviämään nopeasti ihmisestä toiseen ja kuolleita olisi kymmeniä tai satoja miljoonia.
- Pidetään todennäköisenä, että tauti lähtee leviämään Aasiasta. Jos lintuinfluenssa johtaa siellä kysynnän heikkenemiseen ja jonkinlaiseen paniikkiin, vaikutukset voivat levitä laajaksi myös maailman mitassa, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Markku Kotilainen.
Toistaiseksi menetykset ovat Aasiassa olleet hyvin paikallisia ja painottuneet maataloussektorille. Siipikarjaa on teurastettu Indonesiassa ja Vietnamissa, mutta tuotantomenetyksiä on ollut myös Kiinassa ja Thaimaassa, joka myös vievät siipikarjaa.
- Haavoittuvaisin aluksi olisi Aasiassa matkailuala, kun liike- ja vapaa-ajan matkailu vähenisi kärsisivät myös hotellit ja oheispalvelut. Alkuvaiheen kehityskulut olisivat samantapaiset kuin sarsissa, sanoo Finpron Aasian markkina-analyytikko Eeva Nuutinen.
Sars on uutistoimisto AFP:n mukaan aiheuttanut noin 25 miljardin euron tuhot. Sarsiin on kahden viime vuoden aikana kuollut jo 700 ihmistä, kun lintuinfluenssan uhreja on tähän mennessä noin 60.
Lovi myös Suomen kasvuun
Jos lintuinfluenssa leviäisi pandemiaksi, vaikutukset tuntuisivat myös Suomessa. Laajat tuonti- ja matkustusrajoitukset hankaloittaisivat heti kansainvälistä liiketoimintaa ja sairastapaukset koko kansantaloutta.
- Joidenkin arvioiden mukaan kolmannes väestöstä voisi sairastua. Jos kyse olisi työikäisistä ja tauti kestäisi vaikka kolme viikkoa, Suomen bruttokansantuote pienenisi 1,8 prosenttia, laskee Etlan Kotilainen.
- Lisäksi pitäisi huomioida pullonkaulavaikutukset, kun jotkut kriittisissä ammateissa olevat sairastuvat ja laivaliikenne, satamatoiminta tai autoliikenne kärsisi. Karkeasti voi heittää, että pari prosenttia bruttokansantuotteesta lähtisi tai puolet ensi vuodeksi arvioidusta kasvusta menetettäisiin, Kotilainen jatkaa.
Tämä päälle tulisivat vielä mahdolliset kuolintapaukset. Niiden vaikutukset olisivat pitkäaikaisempia.
- Pysyvämmät vaikutukset riippuisivat siitä, miten hyvin lääkkeet ja terveydenhuolto toimii. Eurooppa on paremmin valmistunut, mutta köyhissä kehitysmaissa tilanne voisi olla todella huono, Kotilainen summaa.
