Saksalaisen halpaketju Lidlin tulo Suomen markkinoille kiristi viime vuonna rajusti vähittäiskaupan kilpailua. Lidlin hinnoittelu ja kiihtynyt kamppailu asiakkaista heijastuivat koko päivittäistavarakaupan kenttään paljon Lidlin suhteellisen pientä markkinaosuutta laajemmin.
"Suomessa on parin viime vuoden aikana alkanut hintakilpailun toinen aalto", arvioi Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen Tietoajassa. Hintakilpailun ensimmäisen aallon nosti Suomen liittyminen Euroopan unioniin vuonna 1995.
Markkinoiden avaaminen ja erityisesti euron käyttöönotto toi Suomen aiemmin suljetuille talouden alueille todellisen kilpailun. Kuluttajien iloksi se johti maalis- ja huhtikuussa deflaatioon eli yleisen hintatason hienoiseen laskuun.
Kilpailtujen alojen ja tuotteiden hintatason suotuisa kehitys ja kuluttajien vahva talous vetivät vähittäiskaupan viime vuonna hyvään kasvuun. Koventunut kilpailu pakotti kaupan muuttamaan toimintatapojaan ja vauhditti rakenneuudistuksia. Sen näkyvin kotimainen merkki oli kilpaileviin kaupan ryhmiin kuuluneiden HOK:n ja Elannon fuusio ja Keskon kokeiluhalpaketjun perustaminen.
Vähittäiskaupan markkinaosuuksia 90-luvun alusta lähtien näyttävästi vallannut S-ryhmä pystyi viime vuonna säilyttämään asemansa, mutta muut kaupan ryhmät menettivät ACNielsenin vuoden 2003 myymälärekisterin tietojen mukaan osuuttaan reippaasti kasvaneilla markkinoilla.
Kaupan markkinaosuuksissa ei tapahtunut suuria muutoksia. Kilpailun katalyyttinä ja symbolina toimineen Lidlin osuus päivittäistavarakaupan 20,5 miljardin markkinoista kohosi 1,8 prosenttiin. Lidl valtasi markkinoita lähinnä muilta yksityisiltä kaupoilta. Se nousi Suomen 23. suurimmaksi kaupan ketjuksi. Lidlin myynnin arvioidaan olleen viime vuonna noin 250 miljoonaa euroa.
Kaupan myynti nousi 28,7 miljardiin euroon
Koko vähittäiskaupan myynti kasvoi Kehittyvän Kaupan vuosikatsauksen mukaan 4,3 prosenttia ja nousi 28 670 miljoonaan euroon eli 1 320 miljoonaa euroa suuremmaksi kuin vuotta aiemmin. ACNielsenin mukaan asukasta kohti laskettu päivittäistavaramyynti nousi noin 2 150 euroon. Yhtä myymälää kohti Suomessa oli keskimäärin 1 260 asukasta.
Kaupan keskittyminen suuriin yrityksiin ja ketjuihin jatkui edelleen. 15 suurinta kaupan ketjua myi viime vuonna puolet koko vähittäiskaupan myynnistä, kun markkinoista kilpailee toistasataa ketjua.
Selvästi kokonaistuotantoa nopeammin kasvanut vähittäiskaupan myynti vauhditti viime vuonna 8 000 uuden työpaikan syntymistä. Vuoden lopussa kaupan henkilöstön määrä nousi 112 000 työntekijään, kun heitä vuotta aiemmin oli 104 000. Koko vähittäiskaupan toimipaikkojen lukumäärä lisääntyi viime vuonna 40 toimipaikalla, vaikka päivittäistavarakaupan toimipisteiden luku supistui 34 myymälällä.
Suurimman kaupparyhmän K:n markkinaosuuden lasku hidastui viime vuonna 0,2 prosenttiyksikköön. Markkinaosuus laski 35,8 prosenttiin. S-ryhmä säilytti edellisvuoden 31,1 prosentin markkinaosuuden. Suurin häviäjä oli Spar, jonka markkinaosuus supistui 0,7 prosenttiyksikköä 7,4 prosenttiin. Tradekan ja Elannon markkinaosuudet laskivat 0,1 prosenttiyksikköä 9,7 prosenttiin ja 3,0 prosenttiin. Muiden yksityisten osuus kasvoi 1,1 prosenttiyksikköä 13,0 prosenttiin.
SOK:n kenttäjohtajan Kalle Lähdesmäen mukaan vuosi oli "äärettömän kova kilpailun kannalta". Ruokakeskon varatoimitusjohtajan Harri Sivulan mukaan tilanne on yksinkertaisesti se, että "olematta hintakilpailukykyinen on mahdotonta pärjätä".
"Tradekan ja Sparin tilanne on tukala"
Ulkomailta Suomeen tulivat ensimmäisenä pohjoismaiset vaatealan yritykset kuten Lindex, Hennes&Mauritz, Dressman ja KappAhl sekä huonekalujätti IKEA. Vuosikymmenen alussa Suomeen tulivat rautakaupan jätti Bauhaus ja ruotsalainen Ohlson, kodinkonekauppaan norjalainen Gigantti ja bensiinikauppaan ranskalainen JET.
Lentoliikenteen kilpailua ovat lisänneet halpalentoyhtiöt ja Euroopan yhteiset ilmailuteollisuuden markkinat. Laivaliikenteeseen on tullut kilpailijoita Kreikasta, Norjasta ja Virosta. Sähkömarkkinoiden kilpailua ovat kasvattaneet yhteispohjoismaiset markkinat ja mm. ruotsalaisen Vattenfallin tulo Suomeen.
Lehtisen mukaan kilpailun kannalta ehkä merkittävintä oli Lidlin tulo Suomeen. Muut keskusliikkeet ovat joutuneet yhdistämään toimintojaan, saneeraamaan ja alentamaan katteitaan, jotta ne saisivat kurotuksi umpeen Lidlin hintaedun.
"Tradekalle ja Suomen Sparille tilanne alkaa käydä tukalaksi. Ne ovat auttamattomasti liian pieniä toimiakseen itsenäisinä ketjuina. Niillä on edessään yhteistyö tai yhdistyminen joidenkin suurempien alan toimijoiden kanssa", Lehtinen arvioi. Sparin omistus "onkin jo valmiiksi ruotsalaisilla".
Asiantuntijoiden mukaan Suomeen on Lidlin lisäksi tulossa vielä useita päivittäistavarakaupan ulkomaisia ketjuja. Arvailut ovat kohdistuneet Euroopan ykkösen Carrefourin supermarketketjuun Championiin ja saksalaiseen Aldiin.
