Rautatien sähköistys Oulusta Kontiomäen kautta Vartiukseen ja Iisalmeen etenee aikataulun mukaisesti. Monin paikoin jo valmiin näköiseen sähkövarustukseen kytketään virta vuoden päästä. Sähköjunaliikenne alkaa ensi vuoden loppuun mennessä.
Ratahallintokeskus on kuitenkin huolissaan monen muun rataosuuden huonosta kunnosta.
Eltel Networkin työnjohtaja Unto Rämö kertoo, että töitä tehdään nyt monessa paikassa itäradan varrella. Varsinaisen sähköistystyön lisäksi on uusittu ratapihoja ja oikaistu parisenkymmentä kaarretta.
Sähköaikaan siirtyminen nostaa junien nopeudet noin 140 kilometriin tunnissa, jolloin matkustusaika lyhenee Oulun ja Kajaanin välillä varttitunnilla. Matkustusmukavuuskin paranee, kun nykyisiä sinisiä vaunuja korvataan vähitellen IC-vaunuilla.
Kalusto ja radan kunto mahdollistaisivat kovemmatkin nopeudet, mutta tasoristeysten takia kaikkea ei voida ottaa irti. Vartioimattomatkin tasoristeykset ovat vaaranpaikkoina pohjoisen rautateillä näillä näkymin vielä vuosikausia.
Rovaniemen suunnan sähköistystöiden kanssa Pohjois-Suomessa on ensi vuoden loppuun mennessä tehty uutta sähkörataa 700 kilometriä. Oheistöineen urakka maksaa lähes 200 miljoonaa euroa.
Pölkkysouvi
laahaa
Kainuussa sähköradan tuomaa iloa himmentää tieto siitä, että Kajaanin ja Helsingin välinen yöjunaliikenne on loppumassa vuodenvaihteessa.
Tappiollisen yöjunaliikenteen ostopalveluihin tarvittaisiin valtiolta neljä miljoonaa euroa. Myös Turun ja Joensuun yöjunaliikenne on katkolla.
Ratahallintokeskus on jälleen syksyn mittaan muistuttanut, ettei koko rataverkkoa voida pitää nykyisellä rahoituksella tehokkaana ja turvallisena. Esimerkiksi ratapölkkyjen vaihto laahaa pahasti jäljessä.
Ratahallintokeskuksen investointijohtaja Kari Ruohonen kertoo, että puisia ratapölkkyjä pitäisi vaihtaa teräsbetonisiin puoli miljoonaa vuodessa.
Viime vuosina on tilattu kuitenkin vain 400 000 pölkkyä ja näistäkin osa on mennyt uudelle Kerava-Lahti -oikoradalle.
"Radanpidon rahoitus on pienentynyt ja teräksen markkinahinta noussut samaan aikaan yli 50 prosenttia. Rataverkkoa on tehty yhä teknisemmäksi, kulunvalvontakin kattaa kaikki henkilöliikenneradat vuoden loppuun mennessä. Se lisää turvallisuutta, mutta vaatii myös aikaisempaa enemmän tarkastuksia ja hoitoa", investointijohtaja Ruohonen tähdentää.
Kari Ruohosen mielestä Suomen ratojen kunnossapidossa on otettava käyttöön uusia rahoitusmalleja.
Esimerkiksi kelpaa Savon rata, jonka kohentamiseen on järjestetty maakuntien kanssa EU:n aluetukirahaa.
Isoja muutoksia
lähivuosina
Rautateitä ravistelevat ruosteen ja lahon lisäksi tulevina vuosina myös isot toiminnalliset muutokset.
Tavaraliikenne vapautuu uusille liikennöitsijöille vuoden 2007 alussa. Ratahallintokeskuksen vastuulla on liikennöitsijöiden aikatauluhakemusten yhteen sovittaminen.
Ensi vuoden alussa aloittaa toimintansa uusi Rautatievirasto. Se vastaa muun muassa rautateiden turvallisuudesta ja ottaa hoitaakseen osan Ratahallintokeskuksen tehtävistä. Myös ratojen peruskunnossapito aukeaa kilpailulle.
Lähivuosien suurimpia ratatyömaita on Seinäjoen ja Oulun välillä vuonna 2007 alkava liikennöinnin tason nosto. Keravan ja Lahden välinen oikorata avataan liikenteelle vuoden päästä.