Sodankylä Kolmekymmentä vuotta täyttävä Kultamuseo on maaherra Hannele Pokan mielestä ennen kaikkea suuri talkootyön voimannäyttö. Kultamuseojuhlassa Tankavaarassa puhunut Pokka valitteli, kun museoväki joutuu juhlavuotenaankin murehtimaan rakennuksen vuotavaa kattoa ja uuden perusnäyttelyn rahoitusta.
"Ajoittain päättäjät ovat luvanneet Kultamuseolle valtionavustuksia, mutta liikoja niitä ei ole tainnut tulla. Luulisi, että maailman ainoan kansainvälisesti toimivan Kultamuseon näyttelyiden kehittämiseen ja toimintojen suunnittelemiseen olisi jo aikaa sitten rakennettu EU-projekti, niin kuin nykyään Lapin kehittämishankkeissa on tapana tehdä ja hommata rahat."
Maaherra Pokka tietää, ettei vika ole ollut Kultamuseon päässä, missä jo aikaa sitten ryhdyttiin yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa töihin. Rahoitusta hankkeelle ei ole kuitenkaan vielä saatu. Pokka itse on valmis lähtemään mukaan rahoitustalkoisiin.
"Nyt olisi hyvä koota yhteen kaikki ne tahot, jotka voivat rahoitukseen vaikuttaa. Uskon, että näyttelyn uudistamisen suunnittelu on mahdollista aloittaa vielä tämän vuoden puolella", hän sanoi.
Mutterikämpästä
tiedekeskukseksi
Kultamuseon perustaminen kirjattiin Lapin Kullankaivajaliiton kokouksen pöytäkirjaan maaliskuussa 1973. Syntysanoja lausumassa olivat muun muassa Heikki Kokko, Niilo Raumala, Yrjö Korhonen. Paikalla oli myös museon nykyinen johtaja Inkeri Syrjänen.
Aluksi kultaesineistöä kerättiin Tankavaaran kultahuuhtomon kahvilan nurkkaan. Vuonna 1975 Kultamuseo sai ensimmäisen rakennuksen, kun metsähallitukselta ostettiin kuusikulmainen Mutterikämppä. Sen kokoelma oli jo hieno läpileikkaus Lapin kultaperinteeseen.
Talkootöitä jatkettiin, ja seuraavana oli vuorossa siirtää Tankavaaraan Härkäselän Kultalan päärakennus. Tähän syntyivät jo oikeat näyttelytilat, mutta pian nekin kävivät ahtaiksi. Alkoi uusi ponnistus, ja vuonna 1983 Kultamuseolle valmistui nykyinen uudisrakennus.
Kullanhuuhdonnan MM-kisojen myötä Kultamuseo sai kansainvälisiä yhteyksiä. Tietoa ja myös esineistöä kultahistoriallisista tapahtumista kautta maailman alkoi kertyä Tankavaaraan. Pienimuotoisista näyttelyistä saatiin idea maailmanlaajuisesta kultahistoriallisesta perusnäyttelystä. Näin syntyi Golden World - kertomus ihmisestä ja kullasta.
Kolmenkymmenen vuoden aikana Kultamuseosta on kasvanut kansainvälinen tiedelaitos, joka on myös Pohjois-Lapin merkittävä matkailukohde. Näyttelyyn on tutustunut vuosien varrella yli 50.000 kävijää. Aineistoa kullankaivuun historiasta ja menetelmistä kertyy koko ajan lisää.
Kultamuseon lisäksi Tankavaarassa juhlitaan myös kullanhuuhdonnan SM-kisojen merkeissä, jotka järjestetään 30. kerran. Suomenmestaruudet ratkeavat sunnuntaina.