Kun auringonvalo vähenee, elimistöön kesällä kertyneet D-vitamiinivarastot hupenevat. Niukka D-vitamiinin saanti on jo pitkään yhdistetty luuston haurastumiseen eli osteoporoosiin, mutta puutteesta voi seurata monia muitakin vakavia vaaroja.
Uusimpien tutkimusten mukaan D-vitamiinilla saattaa olla merkitystä syövän, nuoruustyypin diabeteksen, nivelreuman ja MS-taudin ehkäisyssä. Se parantaa myös lihasten toimintaa ja voi vähentää vanhusten kaatumisriskiä.
D-vitamiinia muodostuu iholla auringonvalon vaikutuksesta. Muiden vitamiinien saanti on suomalaisilla kuta kuinkin kohdallaan, mutta D-vitamiinia me saamme niukasti.
Aiemmin suositeltu viisi mikrogrammaa vuorokaudessa ei riitä pohjoismaisessa ilmastossa. Valtion ravitsemustoimikunnan julkaisemissa uusissa ohjeissa D-vitamiinisuositus on 2-60-vuotiaille 7,5 mikrogrammaa ja yli 61-vuotiaille 10 mikrogrammaa vuorokaudessa.
Alle kaksivuotiaiden tärkeä D-vitamiinin saanti on Suomessa hyvässä hoidossa tehokkaan neuvolatoiminnan ansiosta.
Kun auringonvaloa on vähän, ravinnon D-vitamiinilla on tärkeä merkitys. Finnravinto 2002 -tutkimus osoitti, että suomalaiset miehet saavat D-vitamiinia keskimäärin 5,8 mikrogrammaa ja naiset vain 3,8 mikrogrammaa päivässä.
Tilanne korjaantui hieman vuoden 2003 jälkeen, kun nestemäisiin maitovalmisteisiin alettiin lisätä D-vitamiinia, mutta yhä on matkaa suositeltuun tasoon.
Vanhukset ja nuoret
tytöt riskiryhmissä
Terveet aikuiset, jotka syövät monipuolisesti ja käyttävät maitovalmisteita, pehmeitä margariineja ja kalaa, eivät tarvitse ylimääräisiä D-vitamiinivalmisteita.
Riskiryhmään kuuluvat ikääntyneet ihmiset sekä vanhukset ja vuodepotilaat, joiden luusto on hauras ja ulkona liikkuminen on kesälläkin vähäistä.
"Ikääntyneillä ihmisillä ihon kyky muodostaa D-vitamiinia on heikentynyt, ja siksi heille suositellaan 10 mikrogramman D-vitamiinilisää ympäri vuoden", kertoo dosentti Mikael Fogelholm, joka toimi ravitsemussuositukset laatineen toimikunnan erityisasiantuntijana.
Toisen selkeän riskiryhmän muodostavat nuoret tytöt murrosiän alkamisesta aina 17 ikävuoteen saakka. "He syövät vähän ja saavat siksi ravinnosta vähemmän D-vitamiinia kuin pojat ja useimmat aikuiset. Nuoruusikä on hyvin tärkeä luuston kehittymisen kannalta, ja siksi voi olla perusteltua syödä pimeinä vuodenaikoina viiden mikrogramman D-vitamiinilisää. Sen saa esimerkiksi yhdestä monivitamiinitabletista tai kalaöljyvalmisteesta", Mikael Fogelholm kertoo.
Leikki- ja kouluikäisille lapsille, jotka eivät käytä säännöllisesti vitaminoituja maitovalmisteita, suositellaan D-vitamiinilisää lokakuun alusta maaliskuun loppuun koko kasvuiän.
Raskauden ja imetyksen aikana naisille suositellaan pimeinä vuodenaikoina 10 mikrogramman D-vitamiinilisää vuorokaudessa.
Suositukset noudattelevat vuosi sitten julkaistuja pohjoismaisia ravitsemussuosituksia, joita Mikael Fogelholm oli laatimassa asiantuntijaryhmän suomalaisjäsenenä.
Aivohalvauksia ja
sydäninfarkteja
Kansanterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan D-vitamiinin puute lisää ikääntyneillä ihmisillä aivohalvauksia ja äkillisen sydäninfarktin riskiä. Tutkimuksessa oli 755 iältään 65-99-vuotiasta suomalaista miestä ja naista, joita seurattiin kymmenen vuoden ajan.
Skotlannissa elokuussa julkaistu tutkimus puolestaan osoitti, että lonkkamurtumapotilaista lähes jokaisella on normaalia matalampi veren D-vitamiinitaso.
Tutkimuksessa oli 548 yli 60-vuotiasta lonkkamurtumapotilasta. Heistä joka neljännellä pitoisuus oli niin matala, että se voitiin hädin tuskin mitata.
Suomessa osteoporoosia sairastaa noin 400 000 henkilöä. Heistä lääkehoidon piirissä on runsaat 60 000 henkilöä. Osteoporoottisia murtumia tapahtuu vuosittain noin 30 000.
