Taitava ja sitoutunut henkilöstö on elektroniikkayritysten voimavara ja avain niiden menestykseen. Tällaiseen päätelmään tulee Jyväskylän yliopiston emeritusprofesori Erkki Asp, joka on ollut mukana kansainvälisessä työolojen tutkimuksessa.
Denki Rengo -tutkimusprojektia on vuodesta 1985 lähtien johdettu Japanista, ja se on toteutettu yhdessä samannimisen japanilaisen sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ammattiliiton kanssa.
Suomi yhdessä 13 muun maan kanssa on ollut mukana tutkimuksen toisesta viisivuotisvaiheesta lähtien.
Aspin mukaan työ ja palkat ovat jakautuneet voimakkaasti kahteen ääripäähän myös kehutussa elektroniikkateollisuudessa.
Sukupuolten yhdenvertaisuuskaan ei ole toteutunut sen paremmin työssä kuin koulutuksessa. Kehitys on tapahtunut globalisaation nimissä ilman hyvää ja tasapuolista henkilöstöpolitiikkaa, eivätkä ammattiliitotkaan ole olleet jäsentensä asialla.
Tutkimuksessa mukana olleille Suomessa toimiville yrityksille, Finluxille (ennen Semi-Techin Turun tehdas, jota edelsi Nokia Consumer Electronics) ja Oy L M Ericsson Ab:lle, vuosikymmenen loppu oli raskasta aikaa, mutta tutkijan mukaan niiden henkilöstö ja yrityskulttuurit tarjoavat nyt erinomaiset mahdollisuudet menestymiselle.
Tasa-arvo ei ole toteutunut
Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden maiden naiset tekevät enemmän toistotyötä kuin miehet. Samaa linjaa edustaa miesten useammin kokema mahdollisuus kykyjensä hyödyntämiseen, vaikuttamiseen sekä oppimiseen omassa työssään.
Eroa on myös koulutuksessa. Miehet ovat päässeet naisia yleisemmin osallisiksi yrityksen organisoimasta tai hyväksymästä koulutuksesta.
Suomessa ja Taiwanissa tämä ero ei ole suuri, mutta monissa maissa huomattava. Myös palkoissa on suuria kuiluja hyvässä asemassa olevien ja heikosti menestyvien välillä.
Suomessa neljä viidestä miehestä näkee kuitenkin tasa-arvon toteutuneen, kun naisista vain puolet on tätä mieltä. Jokaisessa tutkimukseen osallistuneessa maassa on samansuuntainen tilanne.
Elektroniikkateollisuus ei missään ole vahvaa ammattiyhdistysliikkeen toiminta-aluetta. 1990-luvun lopulla järjestäytyminen on vähentynyt melkein kaikissa maissa, selvimmin Koreassa ja Kiinassa.
Kovia kokemuksia ulkomaalaisomistajista
Semi-Techin kohtalo on ollut kova Nokian jälkeisten ulkomaalaisomistajien käsissä. Tehdas on kärsinyt lomautuksista, irtisanomisista ja epävarmuudesta ja joutui vuonna 2000 vararikkoonkin.
Tehtaan toimivan johdon saatua yrityksen omistukseensa vuonna 2001 se näyttää nyt olevan nousemassa jälleen toimivaksi yksiköksi.
Semi-Techin henkilöstön kokemukset työpaikkansa joutumisesta ulkomaalaisomistukseen kertovat työllisyyden heikentyneen ja piittaamattomuuden työntekijöiden eduista yleistyneen.
He näkevät joko huonontumista tai sitten ei merkittävää muutosta myös monessa muussa asiassa.
Erkki Aspin mukaan karvaat kokemukset heijastuvat näissä kannanotoissa, mutta ulkomaalaisomistus on monissa muissa maissa nähty myös positiivisena muutoksena.
Sitoutumiseen ja palkitsemiseen tähtäävä optiokäytäntö ja muut johtamisperiaatteet omaksuttiin elektroniikka-alalle sen menestymisvaiheessa, mutta jo nyt parin vuoden heikon menestyksen oloissa henkilöstöä on lomautettu ja irtisanottu.
Johtamisen eettiset arvot ovat tutkimuksen mukaan unohtuneet, ja pitkäjänteinen rationaalinen toiminta on alkanut rakoilla.
Osaava ja sitoutunut henkilöstö on Aspin mukaan voimavara, josta kannattaa pitää kiinni myös taloudellisten vaikeuksien kohdatessa.