Caritas-kotiin muuttaneet ikäihmiset ruuhkauttavat Höyhtyän terveysaseman. Lisätöitä on tuonut esimerkiksi ympäri kaupunkia Höyhtyän terveysaseman piiriin muuttaneiden potilastietojen keruu.
"Ensimmäiset ruuhkat tulivat jo keväällä. Kun katsoin yhden lääkärin työpäiviä, Caritas-kodin potilaat veivät hänen työpäivästään puolet ja joskus ylikin", kertoo vastaava lääkäri Susanna Huuskonen.
Oysin ylläpitämä laboratorio on jo lisännyt työntekijöitä, mutta lääkäripäivystykseen ei ole saatu lisää työntekijöitä.
"Työn laatu kärsii, kun pitää tehdä kiireellä. Usein joudutaan turvautumaan uusintakäynteihin, kun ensimmäisellä kerralla ei ehditä tutkia kaikkea", Huuskonen sanoo.
Ensi vuonna alkava terveysaseman laajennus ei helpota tilannetta. Vuonna 2005 valmistuviin uusiin tiloihin muuttavat Lintulammen ja Kaukovainion hammashoitolat sekä Mäntylän ja Kaukovainion neuvolat.
Tilanpuute ei kuitenkaan ole nykyisen tilanteen syy. Huuskosen mukaan Höyhtyälle mahtuisi hyvin yksi lääkäri lisää.
Rahaa ei ole
Marraskuun alussa palkataan sijaismäärärahoilla puolta virkaa tekevä lääkäri, mutta se taas tietää muiden sijaisten palkkaamisen vähentymistä.
"Tyhjästä on paha nyhjästä. Täytyy miettiä, millä tilanne saadaan hallintaan", valittelee rahan vähyyttä Oulun avoterveydenhuollon vs. päällikkö Leena Uusitalo.
Uusitalo uskoo, että potilaspaine tasaantuu ajan kuluessa. Samoilla linjoilla on Caritas-kodin palvelujohtaja Hilkka Määttä.
"Joku on ottanut ajan vain sen takia, että pääsee katsomaan uutta lääkäriä", Määttä sanoo.
Määtän arvion mukaan osa Caritas-kodin asukkaista on ollut aiemmin omaistensa hoidossa. Nyt hekin turvautuvat enemmän terveyskeskuspalveluihin.
Caritaksen asukkaat työllistävät terveydenhuoltoa enemmän kuin tavalliset kerrostaloasukkaat. Oulun kaupungin käyttämä palveluiden rasittamiskerroin on yli 65-vuotiailla kolminkertainen työikäiseen verrattuna. Nyt Caritas-kodissa on 170 asukasta, joten he kuormittavat terveysasemaa saman verran kuin 510 työikäistä.
Iäkkäät ihmiset ovat sairaampia kuin työikäiset. Lisäksi hoitamista ja tutkimista hidastaa jo se, että vanhukset riisuutuvat ja pukeutuvat hitaasti.
Sekaannusta aiheuttaa se, että osa potilaista hoidattaa vaivojaan molemmissa paikoissa. Aina ei tiedetä, kuka hoitaa ja ketä. Huuskosen mukaan yhteistyö Caritas-kodin henkilöstön kanssa kuitenkin toimii.
Ei vielä omaa lääkäriä
Caritas-kodin omat terveydenhuoltopalvelut ovat asukkaille maksullisia. Vaikka ne myydäänkin lähes omakustannushintaan eli halvalla, säästäväisyyteen tottuneet vanhukset käyvät mieluummin Höyhtyän terveysasemalla.
"Meidän palvelumme eivät ole yhteiskunnan subventoimia", sanoo palvelukeskusta pyörittävän Caritas-säätiön asiamies Heikki Keränen.
Keräsen mielestä kaupunki voisi kehittää palvelusetelijärjestelmän, jonka turvin asukkaat voisivat ostaa sairaanhoidon Caritas-kodista.
Jossain vaiheessa asukkaita houkuteltiin Caritas-kotiin omalla lääkärillä, mutta sitä talosta ei vielä löydy.
"Yksityislääkärin vastaanottoa harkitaan. Tilat meillä jo on", sanoo Keränen.
