Mo­lem­mat autot ajoivat yli­no­peut­ta

Onnettomuustutkintalautakunta julkaisi perjantaiaamuna väliraportin ja videoanimaation maaliskuisesta Konginkankaan suuronnettomuudesta. Selvityksessä kerrotaan tapahtumien kulku, muttei vielä pohdita turman syitä. Raportista käy ilmi muun muassa se, että molemmat autot ajoivat ylinopeutta vielä neljä minuuttia ennen onnettomuutta ja että huonoon keliin ei ollut varauduttu.

Onnettomuustutkintalautakunta julkaisi perjantaiaamuna väliraportin ja videoanimaation maaliskuisesta Konginkankaan suuronnettomuudesta. Selvityksessä kerrotaan tapahtumien kulku, muttei vielä pohdita turman syitä. Raportista käy ilmi muun muassa se, että molemmat autot ajoivat ylinopeutta vielä neljä minuuttia ennen onnettomuutta ja että huonoon keliin ei ollut varauduttu.

Konginkankaan turmaa tutkineen tutkintalautakunnan puheenjohtaja Esko Lähteenmäki ei usko, että tuhoisalle kolarille löytyy yhtä yksittäistä syytä. Lähteenmäki pitää turmaa onnettomien yhteensattumien summana.

"Tässä onnettomuudessa ei ole yhtään hyvää onnea, paitsi se, että osa nuorista säilyi hengissä."



Ylipainoa
ja ylinopeutta


Raportin mukaan paperirekan perävaunu heittelehti sateen liukastamalla tiellä puolelta toiselle ennen onnettomuutta. Kuljettaja kertoi havainneensa tien liukkaaksi vasta, kun perävaunu lähti heittelehtimään. Rekan kuljettaja yritti ohjata ajoneuvonsa oikealle kaistalle, mutta perävaunu kulki vastaantulevien kaistalla.

Helsingistä Kuusamoon Rukalle matkalla ollut linja-auto törmäsi rekan perävaunuun. Perävaunun etuseinä ja viisi rekan lastina olleista 800-kiloisista paperirullista sinkoutui yhteentörmäyksen voimasta linja-autoon sisälle.
Raportin mukaan paperirekalla oli liikaa painoa. Suurin sallittu ajoneuvoyhdistelmän kokonaismassa on 60 000 kiloa. Rekalla oli ylimääräistä painoa 4 105 kiloa. Lähteenmäki arvioi, että onnettomuus olisi ollut yhtä tuhoisa ilman ylimääräistä painoakin.

Nopeusrajoitus onnettomuuskohdassa on talvisin 80 kilometriä tunnissa. Kummankin auton nopeus oli törmäyksen hetkellä 60-70 kilometriä tunnissa.

Onnettomuustutkintaraportin mukaan linja-auton nopeus viimeisten törmäystä edeltäneiden minuuttien aikana oli enimmäkseen 90-100 kilometriä tunnissa, rekan 80-90 kilometriä tunnissa.

Nelisen minuuttia ennen onnettomuutta linja-auton nopeus oli 113 kilometriä tunnissa ja rekalla oli vauhtia 94 kilometriä tunnissa. Kaksi minuuttia ennen törmäystä rekan nopeus oli pienimmillään 65 kilometriä tunnissa.

Raportista ilmenee, että viimeisten törmäystä edeltävien sekuntien aikana linja-autoa oli jarrutettu voimakkaasti ja sen vauhti hiljeni 90:stä 60-70 kilometriin tunnissa. Bussin, kuorma-auton ja perävaunun jarrut olivat kunnossa.

Törmäysjälkien perusteella bussi ei yrittänyt kääntyä tien sivuun, ja näin ollen rekan perävaunu osui suoraan bussin keulaan.

Kuorma-auton kuljettajalta ja onnettomuudessa surmansa saaneelle linja-auton kuljettajalta otetuissa verinäytteissä ei ollut alkoholia eikä lääkeaineita.



Kehnot sääolot
ja suolaamaton tie


Perjantaina julkaistun raportin mukaan keli oli turmahetkellä kohtalokas. Vain hetkiä ennen onnettomuutta paikalla oli satanut muutama milli vettä. Lämpötila oli hyvin lähellä nollaa, ja onnettomuushetken jälkeen se laski vähän pakkasen puolelle.

Raportissa arvioidaan, että tienpinta oli ollut joko jäinen tai kuuran peittämä ja jäisen tien päällä saattoi olla ohut jäätyvä vesikerros.

Onnettomuutta edeltäneenä torstai-iltana Tieliikelaitos levitti suolaliuosta märille tienkohdille. Onnettomuuspaikka oli kuitenkin tuolloin kuiva eikä sääennustuksessa luvattu sadetta, joten onnettomuuskohtaa ei suolattu.

KATSO VIDEOANIMAATIO: [HIDAS YHTEYS] [NOPEA YHTEYS]

Ilmoita asiavirheestä