Valtio ja kunnat kieltävät jyrkästi yksityiset kyläkoulut. Lakkautuspäätösten edessä oppilaiden vanhemmat ovat viime vuosina halunneet perustaa tilalle yksityisiä kouluja.
"Joskus kyläyhdistyksellä on ollut järkevät perusteet yksityiselle koululle, ja jopa rahoitustakin on voitu hankkia", päivittelee Yksityiskoulujen liiton toimistonhoitaja Pirjo Tamminiemi. Hän saa jatkuvasti vastailla vanhempien ja kyläaktiivien kyselyihin siitä, kuinka itsenäinen koulu perustetaan.
Tie on kivinen. Kunnan pitäisi puoltaa koulun perustamista, minkä jälkeen lupa koululle pitää saada niinkin korkealta kuin maan hallitukselta.
"Kunnat ovat mustasukkaisia kouluistaan, eikä puoltoja tahdo tulla", Tamminiemi sanoo.
Hänen mukaansa hallituksen ei puolestaan tarvitse perustella päätöstään, mitä Tamminiemi kutsuu mielivaltaiseksi päätöksenteoksi.
"Kunnallinen riittää"
Viimeisen kahden vuoden aikana muillekaan uusille yksityiskouluille ei ole tullut lupia. Viidestä kielteisestä päätöksestä on valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO), joka on palauttanut yhden päätöksen takaisin hallituksen käsittelyyn. Muut valitukset KHO hylkäsi, mutta sen näkemyksen mukaan päätökset on silti perusteltava.
Opetusministeriössä ajatus yksityisistä kyläkouluista tyrmätään. Suomessa on noin 70 yksityistä koulua, jotka antavat perusopetusta. Ne sijaitsevat pääosin kaupungeissa ja ne ovat lähinnä vieraskieliseen opetukseen, erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvia kouluja.
Johtaja Eeva-Riitta Pirhonen yleissivistävän koulutuksen yksiköstä sanoo, että yksityisiä kyläkouluja ei juurikaan ole. Opetuksen, matkojen ja muiden opintososiaalisten etujen tarjoaminen on usein liian kallista pienille kouluille.
"Lainsäätäjän linjaus on, että kunnallinen peruskoulujärjestelmä on kouluverkon runko", Pirhonen toteaa.
Oppilasmaksuja voidaan periä lähinnä vain vieraskielisistä opetusta antavissa kouluissa. Ennen vuotta 1999 perustetut koulut saavat täysimääräisen tuen, mutta sen jälkeen perustetut koulut vain 90 prosenttia tuesta.
Pienempi tuki vaikeutti
Tämäkin pieni vähennys on tehnyt yksityisen koulun perustamisen lähes mahdottomaksi. "Me emme pärjäisi. Se olisi meille katastrofi", sanoo Ylitornion yhteiskoulun rehtori Sari Lantto.
Yhteiskoulu saa kuitenkin täyden tuen.
Tätä nykyä ministeriöön saakka tuleekin vain 5-10 hakemusta vuodessa. Näistäkin suuri osa on samoja hakemuksia vuodesta toiseen. Yleensä koulut toimivat aluksi määräaikaisella luvalla, joten osalla hakemuksista pyydetään jatkolupaa.
Uusia yksityisiä, perusopetusta antavia kouluja ei hyväksytä ihan joka vuosi.
Eeva-Riitta Pirhosen mielestä OECD-maiden oppilasvertailutkin osoittavat, että nykyinen koulutusjärjestelmä on hyvä ja toimiva. Suomalaislapset menestyvät vertailuissa hyvin, koska "meillä ei ole eriyttävää koulutusjärjestelmää".
Tällä hetkellä ministeriössä on seitsemän hakemusta, joilla haetaan lupaa yksityiselle koululle. Hallitus päättää niistä kesäkuussa.