Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaa Liisa Jaakonsaarta (sd.) huolestuttaa kansalaisten kasvava kielteisyys Suomen EU-jäsenyyteen. Hän kertoo pian julkaistavan eurobarometrin paljastavan EU-epäilyjen vain lisääntyneen.
"Kun uusi kysely välittömästi EU-puheenjohtajuutemme alkaessa kertoo huonoja uutisia, se varjostaa puheenjohtajuuskauttamme. Se vie mahdollisuuksia suunnan näyttämiseen", Jaakonsaari sanoo.
Hänen mukaansa kansalaismielipide on otettava vakavasti. Se vaatii koko hallitukselta ja tasavallan presidentiltä uudenlaista asennoitumista.
Hallitukselta Jaakonsaari vaatii selkeämpää johtajuutta ja ennen kaikkea tiiviin kansalaiskeskustelun käymistä.
Vastuu tästä kuuluu Jaakonsaaren mukaan koko hallitukselle, ei vain Eurooppa-politiikkaa johtavalle pääministeri Matti Vanhaselle (kesk.). Ministerien pitää selkeyttää asiat ja suunta kansalaisille kirkkaammin.
Jaakonsaari lisää luottavansa Vanhaseen. "Hän on euro-osaaja ja on syytä luottaa, että hän tekee parhaansa." Ongelma on se, että keskusta on uniikki suomalaispuolue, jolla ei oikein ole partnereita Euroopassa.
Eurooppa-ministerin rooli selvemmäksi
Etenkin ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäen (kesk.), joka on myös hallituksen Eurooppa-ministeri, rooli saa Jaakonsaarelta moitteita.
"Voi kysyä, missä on Eurooppa-ministeri. Harva edes tietää, kuka hän on. Kauppa- ja kehitysasiat ovat ainakin julkisissa puheenvuoroissa olleet Lehtomäen ykkösasia."
"Vaikka EU on maailman merkittävin kehitysavun antaja, ovatko kansalaiset tästäkään tietoisia", Jaakonsaari sivaltaa.
Hän vaatii, että seuraavassa hallituksessa on selkeä Eurooppa-ministeri.
"Samaan salkkuun voidaan laittaa ulkomaankauppaa ja kehitysyhteistyötä, mutta painotus pitää olla Eurooppa-kysymyksissä", Jaakonsaari edellyttää.
Jaakonsaari arvelee, että yksi syy suomalaisten kasvavaan EU-skeptisyyteen on se, että koko unioni on nyt heikkouden tilassa ja kärsii johtajuuden puutteesta.
Osa suosion laskusta on kotikutoista.
Myös mielikuvat ovat erittäin tärkeitä, Jaakonsaari painottaa. "Suoranaiset hölmöydet ovat monesti omatekoisia." Esimerkiksi rekkojen kaventamiseen ei aikoinaan suhtauduttu vakavasti. Suhtautumisessa EU:hun on Jaakonsaaren mielestä paljon paradokseja.
"EU-skeptisyys kasvaa suhtautumisesta perustuslakia kohtaan, vaikka sen tehtävä on ratkaista monia ongelmia."
Tilanne on Jaakonsaaren mielestä kummallinen, koska unioniasioista vallitsee laaja konsensus, Suomi hyötyy selvästi jäsenyydestä ja vaikutusvaltamme unionissa kasvaa.
Jaakonsaari pohtii, olisiko konsensuksen hinta se, ettei Suomessa oikeastaan kommunikoida kansalaisten kanssa unioniasioista. Nyt näin on ryhdyttävä tekemään.
"EU-jäsenyyteen kielteisesti suhtautuvan perussuomalaisten Timo Soinin vääriin väitteisiin on vastattava kertomalla asioiden oikea laatu.
EU-asiat
nostettava esille
Eduskuntavaaleissa EU-asiat pitää nostaa esille. Jos poliitikot eivät ota riskiä puhua niistä, vaikka ne ovat vaikeita, ihmisten kiinnostus laskee entisestään", Jaakonsaari varoittaa.
Edellisessä eurobarometrissä vain reilu kolmannes suomalaista piti EU-jäsenyyttä selvästi hyvänä asiana.
Suomalaisten suhtautuvat brittien, ruotsalaisten ja itävaltalaisten ohella epäilevimmin EU-jäsenyyden hyötyihin.
Jaakonsaaren mielestä Suomessa on pystytty aiemmin erottamaan pienet kysymykset suurista.
"Nyt pitää muistaa, että EU:ssa olemme osa isompaa yhteisöä, jossa yritetään parantaa työllisyyttä, lisätä kasvua, estää työpaikkojen valuminen Kiinaan ja Intiaan. Tämä on suuri projekti."
