Tampereella muistetaan tiistaina Punaista julistusta, joka hyväksyttiin sata vuotta sitten suuressa kansalaiskokouksessa Keskustorilla. Puolueista juhlintaan osallistuvat sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliito.
Tiistain yleisötilaisuuksissa puhuvat SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes. Tampereen kaupunki järjestää juhlaseminaarin, jossa tutkijat pohtivat Punaisen julistuksen merkitystä. Seminaarin avaa oikeusministeri Leena Luhtanen (sd.). Illalla Keskustorilla on kansanjuhla ja raatihuoneella vastaanotto.
Julistuksen alkuperäinen otsikko oli "Julistuskirja Suomen kansalle". Kannanottoa ryhdyttiin kutsumaan Punaiseksi julistukseksi, koska se julkaistiin punaiselle paperille painettuna. Julistuksen tekstin kirjoitti Kansan Lehden päätoimittaja Yrjö Mäkelin. Runoilija Kössi Kaatra luki tekstin yleisölle raatihuoneen parvekkeelta.
Julistuksen hyväksymisen aikaan vuonna 1905 Suomi oli osa Venäjän valtakuntaa. Venäjällä oli vallankumouksellista liikehdintää, joka meillä näkyi suurlakkona. Julistus toi julki suomalaisten suurlakon aikaiset poliittiset tavoitteet.
Julistuksessa on neljä kohtaa, joista yksi nostaa varovasti esiin Suomen pyrkimyksen itsenäisen valtion asemaan. Julistuksessa vaadittiin, että Suomi tunnustetaan erityiseksi valtioksi "täydellisellä itsehallinto- ja lainsäädäntöoikeudella", vaikka se pysyisikin Venäjän osana. Julistus toisaalta vakuutti, että meillä ei ole mitään erityistä halua irtaantua Venäjästä, ellei "tapausten kulku" tee irtaantumista välttämättömäksi.
Julistuksessa vaadittiin lisäksi autonomisen Suomen hallituksen eli senaatin eroa. Teksti luonnehti senaatin jäseniä kurjiksi matelijoiksi, jotka olivat päässet kotimaiseen hallitukseen venäläistä virkavaltaa pokkuroimalla.
Julistus vaati myös yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valitun kansalliskokouksen koollekutsumista. Julistuksessa korostettiin kansalaisvapauksia. Julistus vaati muun muassa kokoontumisvapautta, yhdistymisvapautta ja sananvapautta.