Suomi haluaa harjoittaa jatkossakin rakennerahastopolitiikkaa koko maassa. Näin linjasi alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen eilen Oulussa alkaneilla Pohjois-Pohjanmaan kunnallispäivillä Madetojan salilla. Rahoituksen euromäärät riippuvat Euroopan unionin tulevien vuosien budjettiehdotuksesta, joka on nyt työn alla nykyisellä puheenjohtajamaalla Iso-Britannialla. Ratkaisua odotetaan lähiviikkoina.
Euroopan unionin ohjelmajärjestelmä tulee yksinkertaistumaan seuraavalla kuusivuotiskaudella 2007-2013. Manninen pitää tärkeänä, että myös tulevissa ohjelmissa säilyy vahva alueellinen ulottuvuus, sillä aluetalouksista koostuvan Suomen kehittäminen tapahtuu hänen mukaansa maakunnissa ja kunnissa.
Pohjoinen jatkaa omana lohkonaan
Suomeen muodostuneet neljä suuraluetta, etelä, länsi, itä ja pohjoinen, ovat ministerin mukaan erinomainen pohja myös tuleville alueohjelmille. Jako on kuitenkin vielä virallista sinettiä vailla, mutta kehitys tuntuu vievän siihen suuntaan ainakin pohjoisessa. Todennäköistä on, että tuet tulevat vähenemään ainakin Etelä- ja Länsi-Suomessa. Suomi valmistautuu uuteen ohjelmakauteen laatimalla kansallista strategiaa, joka linjaa ohjelmatyötä.
Pohjois-Suomi tulee esiintymään yhä enemmän yhtenä kokonaisuutena niin EU-rahoja, kuin valtiontukia jaettaessa. Näin tuet voidaan kohdentaa alueen sisällä tarpeen mukaan. Koska EU-rahat on tarkoitettu pääasiassa kehityksestä jälkeen jääneille alueille, on työnjako Mannisen mielestä selvä: kasvukeskuksia kehitetään omin budjettivaroin, ja syrjäseutujen
Hankkeissa Manninen korostaa vaikuttavuutta, mikä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita suurta kokoa. Pienet, ja ilman väliportaita toteutetut hankkeet voivat saada lähialueellaan aikaan huomattavia vaikutuksia.
Yhteistyössä on voimaa myös Pohjois-Suomen vahvuuksista kunnallispäivillä esitelmöineen europarlamentaarikko Piia-Noora Kaupin mielestä.
Jäsenmaat eivät ole päässeet sopuun tulevaan EU-budjettiin maksettavista osuuksista. Kauppi jaksoi ihmetellä, miksi Suomi aikanaan hylkäsi Luxemburgin aikanaan tekemän kompromissiesityksen. Sen myötä Pohjois-Suomi olisi noussut suurimmaksi tuensaaja-alueeksi ohi Itä-Suomen.
Sykemittarin "isälle" maakuntapalkinto
Poliittisten toimijoiden ja virkamiesten lisäksi kunnallispäivillä jaettiin palkintoja. Kautta aikojen ensimmäisen Pohjois-Pohjanmaa -palkinnon pokkasi professori Seppo Säynäjäkangas. Myöntämisperusteiksi nimettiin uraa uurtava innovaatiotoiminta, joka on luonut kansainvälisesti merkittävää yritystoimintaa.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuspalkinto annettiin Tyngän myllyosuuskunnalle Kalajoelta, ja kunniamaininnan sai Lumijoen Varjakan kyläyhdistys. Vuodesta 1999 jaettu palkinnon tavoitteena on tuoda esille ympäristötietoisuutta perinteistä ympäristöajattelua laajemmin.
