Kosovon albaanit saattavat tehdä sen, minkä kansainvälinen yhteisö yrittää kaikin voimin estää: julistaa maakunnan itsenäiseksi ennen kuin neuvottelut Kosovon asemasta edes alkavat. Neuvottelujen odotetaan alkavan marraskuussa. Presidentti Martti Ahtisaaren nimitys niiden välittäjäksi tullee loppuviikosta.
Itsenäisyy oli taas äskettäin esillä parlamentissa, mutta YK:n alaisen Unmikin painostuksesta albaanijohto veti sen takaisin.
"On mahdollista, että itsenäisyysjulistus nostetaan uudelleen esille, koska albaanit pitävät sitä neuvotteluaseenaan. Tätä perustellaan kansan tahdolla", arvioi tilannetta Suomen yhteystoimiston johtaja Markku Laamanen puhelimitse Pristinasta.
Serbien neuvotteluase puolestaan on YK:n päätöslauselma 1244, jonka mukaan Kosovo on osa nykyistä Serbian ja Montenegron liittovaltiorakennelmaa. Serbit pitävät tätä lähtökohtana myös tulevaisuuden ratkaisulle.
Autonomiaa
enemmän
Kosovossa on nyt noin 1,8 miljoonaa asukasta, joista 100 000 on serbejä. Valtaosa serbeistä elää omissa saarekkeissaan turvanaan Naton Kfor-joukot.
Neuvotteluissa on ratkaistava se, tuleeko Kosovosta itsenäinen vai löyhästi Serbiaan yhteydessä oleva autonominen tasavalta. Vaihtoehtoina ovat Serbian tarjoama "enemmän kuin autonominen" tasavalta ja Yhdysvaltain markkinoima "vähemmän kuin itsenäinen" valtio. On myös puhuttu "ehdollisesta itsenäisyydestä". Toistaiseksi kukaan ei ole tarkemmin määritellyt termien todellista sisältöä.
"Joistakin lähtökohdista on kuitenkin yksimielisyys. Kosovoa ei jaeta, sitä ei liitetä naapurivaltioihin eikä paluuta ennen kevättä 1999 (Naton ilmaiskuja edeltäneeseen) tilanteeseen enää ole", totesi vastikään BBC:n haastattelema Unmikin tanskalainen johtaja Sören Jessen-Petersen.
Neuvotteluissa sitoudutaan myös vähemmistöjen ja heille tärkeiden kohteiden, kuten serbikirkkojen, suojeluun. Serbeille Kosovo on kansakunnan historiallinen ja henkinen alkukoti.
Kesäkuusta 1999 lähtien YK:n hallussa ollut Kosovo on yksi Euroopan köyhimpiä alueita. YK:n tavoitteena on ollut siirtää maakunnan hallinto vähitellen alueen omiin käsiin. "Viime vuosina siinä on edistytty. Sen sijaan talous on taantunut, eivätkä albaanien ja serbien välit ole kohentuneet", sanoo Markku Laamanen.
Työttömyys on Kosovon työministeriön mukaan yli 40 prosenttia. Sosiaaliongelmia ei ole kyetty ratkaisemaan. Sähköä saadaan vieläkin vain 3-5 tunnin jaksoissa. Maakunnan oma kassa on niin tyhjä, että ensi vuonna virkamiesten palkkoja jouduttaneen alentamaan.
Verotuloja kertyy vähän, sillä harmaa talous on suuri ja rikollisuus rehottaa.
Albaanit odottavat
Martti Ahtisaarta
Kosovo-neuvottelujen alkaminen kuumentaa syksyä koko Balkanilla. Erityisen innoissaan Martti Ahtisaarta odottavat Kosovon albaanit. Ahtisaaren odotettu nimitys neuvottelujen välittäjäksi on saanut yksimielisen myönteisen vastaanoton sekä albaniankielisissä tiedotusvälineissä että poliitikkojen kabineteissa.
Kosovon serbit ja erityisesti Belgradin serbipoliitikot sen sijaan suhtautuvat varauksella Ahtisaareen, sillä he epäilevät hänen puolueettomuuttaan.
Ahtisaari oli kesällä 1999 mukana neuvottelemassa rauhan, jossa serbit kokivat tappion ja menettivät käytännössä vallan Kosovossa.
Kosovon lähinaapureista Kreikka on huolestunut serbialaisten ortodoksiveljiensä kohtalosta tulevissa neuvotteluissa. Albania puolestaan tukee varauksetta Kosovon itsenäisyyttä.
EU:ssa jo oleva Slovenia on ilmaissut tukensa itsenäisyyshankkeelle ja diplomaattiset suhteet Belgradiin ovat tämän vuoksi kireät.
EU:hun pian liittyvät Romania ja Bulgaria pelkäävät neuvottelujen lisäävän alueen epävakautta.
Serbian kanssa valtioliitossa oleva Montenegro aikoo järjestää ensi toukokuussa kansanäänestyksen omasta itsenäisyydestään - kansainvälisen yhteisön varoituksista huolimatta.
Kosovo-neuvottelujen uskotaan kestävän puolesta vuodesta vuoteen.