Hallituspuolueet kehua retostelivat keskiviikkona tehtyä kompromissia kuntauudistuksesta historialliseksi, vaikka ne joutuivat takkuisissa neuvotteluissa joustamaan merkittävästi omista kannoistaan.
Alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen (kesk.) johtama rakenneryhmä esitteli keskiviikkona iltapäivällä puitelakiesityksen, joka tähtää kuntakentän uudistamiseen.
Keskusta taipui hyväksymään vakavissa vaikeuksissa sinnitteleville kunnille perälaudan, jonka perusteella kuntajakoa voidaan muuttaa vuoden 2009 alusta.
SDP:n neuvottelija, kansanedustaja Rakel Hiltunen luonnehti asiaa sosialidemokraateille periaatteellisesti tärkeäksi saavutukseksi. Hiltusen mukaan puitelain ansiosta kaupunkiseudut ovat jatkossa selkeämmin alueiden kehityksen vetureita.
Maakuntakeskuskaupunkien ja niiden lähikuntien on laadittava ensi vuoden syyskuun alkuun mennessä suunnitelma maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisesta, elleivät ne yksimielisesti pidä sitä tarpeettomana.
Keskusta torppasi
"miljoonapiirit"
Keskusta sai estettyä SDP:n vaatimuksen, että kunnille olisi tullut minimiasukasmäärä.
Kunnat voivat Mannisen mukaan valita tavan, miten ne kehittävät toimintojaan, palvelurakennetta ja palvelujen tuottamista.
Manninen iloitsi, ettei puitelaki sisällä minimiasukasmääriä eikä pakkoliitoksia. Laki ei myöskään velvoita kuntia yhteistoimintaan palvelujen tuottamiseksi.
Keskusta torppasi myös demareiden esityksen vain viidestä kuntayhtymästä, jotka olisivat korvanneet pääasiallisesti nykyiset sairaanhoitopiirit. SDP havitteli niin sanottuja miljoonan asukkaan kuntayhtymiä.
Puitelain lähtökohtana ovat nykyiset sairaanhoitopiirit. Laajaa väestöpohjaa edellyttävissä palveluissa maa jaetaan sairaanhoitopiirejä vastaaviin kuntayhtymiin. Niiden vastuulle tulevat ainakin erikoissairaanhoito ja kehitysvammahuolto.
SDP esti palveluiden
yksityistämislinjaukset
SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Eero Heinäluoma kiitteli STT:n haastattelussa, että puitelaki ei pakota yksityistämään palveluja eikä uhkaa kuntien työntekijöiden työpaikkoja, kun kuntaliitosten yhteyteen sovittiin viiden vuoden työsuhdeturva.
Keskusta ja RKP yrittivät lakiin pykälää, joka olisi patistanut kuntia ja kuntayhtymiä käyttämään nykyistä enemmän yksityistä ja kolmatta sektoria. Porvaripuolueet vastustivat myös, ettei kuntien työntekijöitä kuntien yhdistämisen seurauksena välittömästi irtisanoa.
Soininvaara kritisoi,
mutta lupasi tukea
Kokoomuksen kuntaneuvottelija, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Maija Perho luonnehti ratkaisua kompromissiksi, joka ei ole paras mahdollinen tulos.
Vasemmistoliiton toinen varapuheenjohtaja Minna Sirnö oli tyytyväinen, että kuntatyön pakkoulkoistamisen ei toteutunut ja laki turvaa henkilöstön aseman. Hän edellytti, että hallitus tulevassa budjettiriihessä esittää kuntapalvelut turvaavan rahoituspaketin.
Vihreiden edustaja kuntatyöryhmässä, kansanedustaja Osmo Soininvaara oli muita pettyneempi lopputulokseen.
Soininvaara kertoi kuitenkin suosittelevansa, että vihreät hyväksyisivät ehdotetun puitelain. Tulos on vesitys, jossa ei toteudu kumpikaan päävaihtoehto; kuntakoon kasvattaminen tai kuntien yhteistyön lisääminen.
"Päähallituspuolueet onnistuivat torjumaan toistensa ehdotukset. Lopputuloksena oli, ettei tehdä juuri mitään", Soininvaara luonnehti.