Kunta- ja palvelurakenneuudistusta linjaava puitelakiesitys ei nosta suurta kohua Oulun läänin kunnissa.
Moni kunnanisä oli arvannut, mitä tuleman pitää: eduskunta- ja kunnallisvaalien lähestyessä hallituspuolueet sorvasivat kompromissin, joka ei isommin ärsytä ketään.
Oulun kaupunginjohtaja Kari Nenonen olisi toivonut jämäkämpää otetta erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien ohjaukseen. "Siellä on vielä väljyyttä, johon voitaisiin puuttua tiukemmin", Nenonen toteaa.
Maan jakaminen sairaanhoitopiirejä vastaaviin kuntayhtymiin laajaa väestöpohjaa edellyttävissä palveluissa on Nenosen mielestä perusteltua. Keskuskaupunkien ja niiden lähikuntien yhteistyö on Oulussa tuttua jo pitkältä ajalta.
"Aika lailla odotettu esityshän tämä on. Kaikki voivat tämän hyväksyä ja tämän kanssa elää, mutta aika paljon jää kuntien päättäväisyyden varaan. Se on hyvä, että esitys on laajasti hyväksytty", Nenonen sanoo.
Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Pikkarainen (kesk.) pelkäsi mitäänsanomatonta nahkapäätöstä, mutta ihan sellaista ei onneksi saatu.
"On hyvä, että kuntia patistetaan toimiin talouden tervehdyttämiseksi, mutta kuitenkin niiden itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan. Tehtävien keskittäminen suurin kuntayhtymiin poistaa turhaa byrokratiaa. Kyllä tämän esityksen kanssa pärjätään", Pikkarainen arvioi.
Haukiputaan kunnanjohtaja Pasi Vallivaara pitää esityksen pääkohtia perusteltuina. "Kovin ärsyttäviä asioita ei kukaan halunnut nyt esittää. Mutta onhan tämä askel eteenpäin."
Raahen kaupunginjohtaja Ilmo Arvela on hyvillään siitä, ettei esitykseen kirjattu pykäliä pakkoliitoksista tai kuntien minimikoosta.
"Suuruus ei ole välttämättä menestymisen edellytys. Erikoissairaanhoidon antaminen nykyisen sairaanhoitopirin kokoiselle kuntayhtymälle hieman arveluttaa, kun Raahessa olemme jo pitkään hitsanneet erikoissairaanhoitoa ja perusterveydenhuoltoa yhteen. Aika pitkälle menevä kompromissi tämä esitys on."
Kuusamon kaupunginjohtaja Timo Halonen joutui arvelemaan esityksen sisältöä etukäteen, koska oli sen julkistamisen aikaan puhelimen tavoittamattomissa Venäjällä. Hän toivoi selvästi ohjaava puitelakia.
"Jos valtio ei ota jämäkkää otetta, kurjat kunnat saattavat kurjistua edelleen. Jossain vaiheessa valtion on sitten kuitenkin pakko puuttua tilanteeseen."
Ristijärven kunnanjohtaja Reijo Fredriksson sanoo järjen voittaneen, kun pakkoliitospykälää ei esityksessä näy. Tärkeiden palveluiden vienti suuriin kuntayhtymiin se sijaan arveluttaa.
"Kainuun hallintokokeilu on jo näyttänyt, että keskittäminen saattaa heikentää palveluja", Fredriksson varoittaa.