Turun vanhalle suurtorille aivan Aurajoen tuntumaan kokoontuu tänään torstaina markkinaväkeä säätyyn ja ikään katsomatta. Torilla eletään vuotta 1447 ja kansa on kokoontunut juhlimaan piispa Maunu Tavastin 90-vuotissyntymäpäivää.
Piispa kohahduttaa markkinaväkeä etusivun lööppiaineksella: hän aikoo luopua virastaan ja nimittää seuraajakai Olavi Maununpoika Tavastin.
Juoru kulkee suusta suuhun. Eikös seuraaja ole piispan poika tai veljenpoika? Piispa ei tunnusta seuraajaa sukulaisekseen ja keitos on valmis.
Nelituntista markkinanäytelmää eletään Turun suurtorin sivukujilla, kivisaunassa, sahtituvassa ja kansan parissa keskiaikaisilla käsityömarkkinoilla. Luvassa on tragediaa, komediaa ja historian havinaa.
Hyvän näytelmän koko juonta ei pidä etukäteen paljastaa, mutta sen tekijät voi ilmiantaa.
Ohjaaja, oululainen Tuula Väisänen otti markkinanäytelmän pestin vastaan Turun kulttuurikeskukselta. Työ alkoi viime maaliskuussa, kun 200:sta halukkaasta 125 valittiin näyttelijöiksi.
Markkinanäytelmän käsikirjoituksen pohjatyöstä jo kolmatta perättäistä kertaa vastaa Turun kaupunginteatterin näyttelijä Juha-Pekka Mikkola. Väisäsen oikeana kätenä ja apulaisohjaajana on turkulainen Mervi Rankila.
"Olemme etukäteen harjoitelleet yli sata kohtausta kolmessa kuukaudessa", Väisänen kertoo urakasta.
Kun edeltävien vuosien keskiaikaisten markkinoiden ohjaajat rakensivat näytelmän lavakohtauksien varaan, Väisänen päätyi toisenlaiseen ratkaisuun. "Mielestäni markkinatori itsessään, elämä yleisön keskuudessa, on meidän päänäyttämö ja myös paras näyttämö."
Samaan aikaan, kun sahtituvassa juhlitaan ja juodaan, toisella puolella suurtoria piika Suoma synnyttää isättömän keskosen, eikä siitä hyvää seuraa.
"Ohjaamista helpottaa se, että useimmat näyttelijät ovat olleen mukana aikaisemmin, osa jo vuodesta 1997. Nuorin näyttelijä on tänä kesänä seitsemän kuukauden ikäinen ja vanhin 79-vuotta."
Tärkeää näytelmässä ja näyttelemisessä on Väisäsen mukaan huomioida keskiajan hierarkia. "Korkea arvoisia kunnioitetaan, pelätään ja kumarretaan. Esimerkiksi selkää ei keskiajalla saanut ylemmälleen kääntää, se tulkittiin mielenosoitukseksi."
Näyttelijät saavat Väisäseltä kiitosta myös kotiläksyjensä teosta. "Näyttelijät ovat kaivaneet historiallista faktaa liittyen omiin roolihenkilöihin ja tietoa on auliisti jaettu myös kollegoille. Sitä työtä me ohjaajat emme ehdi tehdä."
Turun keskiaikaisia markkinoita vietettiin ensi kertaa 1997. Silloinkin Väisänen oli puikoissa.
"Keskiaikaiset markkinat on ehdottomasti yksi Turun lippulaivoista, kun kaupunki kilpailee Suomen ehdokkaana Euroopan kulttuuripääkaupunki-tittelistä", Väisänen veikkaa.
Odotukset ovat nytkin korkealla ja tapahtuma on yksi Turun kesän kohokohdista. Parhaina vuosina suurtorin vilinään on tutustunut yli 100 000 markkinavierasta.
Juoruilun ja yleisen tohinan lisäksi käsityöläiset esittelevät tapahtumassa taitojaan. Ilmapalloja tai muuta nykypäivän roinaa ei torilta kannata hakea. Tarjolla on taontatöitä, terva- ja yrttisaippuaa, koruja ja nokkoskuidusta tehtyjä vaatteita.
Markkinahumussa todellisuus ja taru sekoittuvat, mutta historiallinen tosiasia on se, että Olavi Maununpoika Tavastista tuli piispa muutama vuosi sen jälkeen kun Turun suurtorilla vietettiin markkinoita.
Keskiaikaiset markkinat Turun vanhalla suurtorilla alkavat tänään torstaina kello 12 ja päättyvät ensi sunnuntaina.