Satoja kuu­ta­mo­keik­kai­li­joi­ta

Keskusrikospoliisi ja Tornion poliisi ovat yhdessä veroviranomaisten kanssa selvittäneet laajan Suomeen, Ruotsiin ja Viroon liittyneen ammattimaisesti toteutetun pimeän työvoiman käytön rakennus- ja hitsausalalla. Pimeillä työmailla on ollut jopa 100-150 työntekijää, joista hieman alle puolet on suomalaisia. Jutun pääepäilty on Kemi-Tornion alueella asuva mies.

Suomalaisia rakennusmiehiä ja hitsaajia työskenteli Ruotsissa pimeästi.
Suomalaisia rakennusmiehiä ja hitsaajia työskenteli Ruotsissa pimeästi.

Keskusrikospoliisi ja Tornion poliisi ovat yhdessä veroviranomaisten kanssa selvittäneet laajan Suomeen, Ruotsiin ja Viroon liittyneen ammattimaisesti toteutetun pimeän työvoiman käytön rakennus- ja hitsausalalla.

Pimeillä työmailla on ollut jopa 100-150 työntekijää, joista hieman alle puolet on suomalaisia. Jutun pääepäilty on Kemi-Tornion alueella asuva mies. Syytteitä on luvassa pääepäillyn lisäksi 5-7 rakennusyhtiöissä toimineelle henkilölle.

Toimintaan osallistuneiden työntekijöiden syyttämistä harkitaan tapauskohtaisesti.

KRP:n pohjoinen osasto, Tornion kihlakunnan poliisilaitos ja veroviranomaiset ovat yhteistyössä Ruotsin viranomaisten kanssa tutkineet tapausta keväästä saakka. Esitutkinta on loppusuoralla ja siirtynee syyttäjälle vielä tämän vuoden aikana. Esitutkinnan aikana on ollut useita henkilöitä vangittuina ja pidätettyinä.

Rikoksien pääepäiltyä, Kemi-Tornion alueella asuvaa mieshenkilöä epäillään törkeistä veropetoksista ja törkeistä kirjanpitorikoksista. Lisäksi häntä epäillään velallisen rikoksista, joissa on kyse omaisuuden siirroista velkojien ulottumattomiin.



Tutkinta on
edennyt ripeästi


Poliisi ja veroviranomaiset käynnistivät keväällä 2005 yhteistyössä tutkintatoimet koskien ammattimaisesti toteutettua pimeän työvoiman palkkaamista lähinnä Ruotsissa sijainneisiin rakennus- ja hitsausalan aliurakoihin. Kyse on niin sanotuilla reppurifirmoilla pimeänä teetetyistä työurakoista.

Tutkinnassa paljastui, että vuodesta 2000 lähtien rikoksista pääepäiltynä oleva henkilö toimi joko itse tai bulvaanien välityksellä yhtiöissä, joiden avulla pyrittiin kiertämään veroja sekä Suomessa että Ruotsissa.

Suomessa tutkinnan kohteena on ollut viisi ja Ruotsissa kolme yhtiötä. Suomalaiset yhtiöt ovat harjoittaneet erilaista putkiasennus- ja hitsaustoimintaa pääasiassa Ruotsissa, joskin joitakin urakoita on tehty myös Suomessa Kemi-Tornio alueen tehtaissa.

Työt yhtiö on tehnyt ruotsalaisen yhtiön aliurakoitsijana. Ruotsalainen yhtiö on tehnyt urakoista sopimuksen ruotsalaisten toimeksiantajien, eli töiden tilaajien kanssa. Toimeksiantajina ovat olleet muun muassa suuret ruotsalaiset metallialan yritykset ja tehtaat.



Rahat käteisnostoina
ulos ja maksuun


Työurakoista saadut rahat, jotka ovat olleet ruotsalaisten yhtiöiden pankkitileillä, on pääosin siirretty suomalaisten yhtiöiden tekemiä laskuja vastaan Suomeen pankkitileille, joista ne on lähes välittömästi nostettu suurina käteisnostoina ulos.

"Laskutettujen varojen yhteenlaskettu määrä on ollut noin 5 miljoonaa euroa. Näillä varoilla on maksettu "pimeät" palkat työntekijöille ja osa varoista on jäänyt rikoshyötynä epäiltyjen haltuun", kertoo rikoskomisario Kari Pakanen keskusrikospoliisin pohjoisesta osastosta.

Työntekijöiden lukumäärä on ollut 100-150 henkilöä, joista suuri osa on kuultu esitutkinnassa tähän mennessä. Suomalaisia kuultuja on tähän mennessä 50, mutta kuulustelut jatkuvat.

Tutkinnan kohteena olevissa suomalaisissa yhtiöissä verot, ennakonpidätysmaksut ja työnantajan sosiaaliturvamaksut on jätetty maksamatta sekä Suomeen että Ruotsiin.

Yhtiöiden kirjanpitoja ei ole pidetty tai ne ovat olleet hyvin puutteellisia. Tilinpäätöksiä ei ole tehty eikä veroilmoituksia ole annettu.

Suomessa yhtiöiden liiketoimintaa on harjoitettu kulloinkin toiminnassa olevalla yhtiöllä vajaan vuoden verran, jonka jälkeen se on siirretty niin sanotun saattohoitajan nimiin ja tilalle on otettu käyttöön uusi yhtiö, jolla toimintaa on jatkettu.

Toimintaa oltiin laajentamassa Viroon, jonne oli jo perustettu osakeyhtiö mutta toiminta ei ehtinyt käynnistyä.

Pääepäilty on entuudestaan tuomittu samantyyppisistä rikoksista ehdolliseen vankeuteen ja lähes 200.000 euron vahingonkorvauksiin verottajalle. Nyt tutkinnassa olevien yhtiöiden osalta verottajan vahingonkorvausvaatimukset ovat noin miljoonan euron luokkaa.

Ilmoita asiavirheestä