Helsinki Nuoret aikuiset ja vähän koulutetut altistuvat muita enemmän ilmansaasteille. Miehet altistuvat ilmansaasteille naisia enemmän. Tiedot ilmenevät perjantaina Helsingin yliopistolla tarkastettavasta Tuulia Rotkon sosiologian väitöskirjasta Ilmansaasteet yhteiskunnallisesta näkökulmasta.
Nuoret aikuiset altistuvat huonolle ilmalle iäkkäämpiä työikäisiä enemmän sen vuoksi, että monet heistä asuvat kaupunkien keskustoissa ja viettävät enemmän aikaa ravintoloissa. Keskustoissa ilman laatua heikentävät liikenteen päästöt ja ravintoloissa tupakansavu.
Vähän koulutettujen ihmisten työpaikkojen ilmanlaatu taas on keskimäärin huonompi kuin enemmän koulutettujen. Toimihenkilöihin verrattuna työntekijät altistuivat yli kaksinkertaisille pienhiukkaspitoisuuksille. Vähän koulutettujen naisten työpaikat ovat keskimäärin puhtaampia kuin vähän koulutettujen miesten, joten he eivät altistu huonolle ilmalle niin paljon.
Siitä huolimatta, että miehet ja nuoret kärsivät enemmän ilmansaasteista, naiset ja iäkkäät ovat niistä eniten huolissaan.
Tupakointi altistaa saasteille eniten
Kansanterveyslaitoksen tutkijana toimivan Tuulia Rotkon mukaan merkittävin tekijä väestöryhmien altistuseroissa on tupakointi, myös passiivinen.
Ilmansaasteille altistumiseen vaikuttavat myös asuinolosuhteet. Sen lisäksi, että keskustan ulkopuolella ilman laatu on parempi, myös talot ovat keskimäärin uudempia ja siksi parempia ilmanvaihdoltaan. Keskustan vanhoissa taloissa esimerkiksi ikkunoiden tiivisteet eivät ole yhtä pitäviä.
Myös liikenteessä vietetyllä ajalla ja liikennevälineellä on merkitystä.
- Henkilöautossa altistuu ilmansaasteille enemmän kuin kevyen raideliikenteen välineitä tai julkista liikennettä käyttäessä.
Rotkon käytti tutkimuksessaan vuosina 1996 ja -97 Helsingissä tehtyjä tehtyjä mittauksia. Hänen mukaansa tulokset ovat edelleen päteviä.
- Totta kai muutoksia tapahtuu, mutta ei näin lyhyellä aikavälillä.
Rotko on verrannut Helsingissä mitattuja tuloksia Ateenasta, Prahasta, Baselista, Milanosta ja Oxfordista saatuihin tuloksiin. Näistä kaupungeista Helsingissä altistui vähiten ilmansaasteille.
Rotko käytti tutkimuksessaan runsaan 200:n tutkimushenkilön mittaustuloksia ja vajaalle 450 hengelle tehtyä kyselyä.