Ervi -hanke tähtää arkkitehti Aarne Ervin (1910-1977) Oulujoki Oy:lle suunnittelemien rakennusten suojelemiseen, toteaa arkkitehti Pertti Perttola Kainuun ympäristökeskuksesta.
Käännekohta oli vuonna 2002 kun alueen ainoa omistaja energiayhtiö Fortum möi asuntoalueet yksityisille ja eri yhteisöille.
"Energiatilanne on maailmalla muuttunut. Voimalaitosten täytyy tuottaa kilpailukykyistä energiaa. Kiinteistöjen omistaminen ei liity voiman tuotantoon", luonnehtii Fortumin kiinteistövastaava Seppo Heikkinen kiinteistökauppojen syitä.
Ervi valittiin Oulujoki Oy:n voimalaitosten pääsuunnittelijaksi. Hän suunnitteli vuosina 1946-1961 Muhokselta Suomussalmelle ulottuvan rakennuskokonaisuuden, jossa on muun muassa voimalaitoksia, asuntoalueita, paloasema ja nuorisoseurantalo.
Kansainvälisellä listalla
Alue on jo sinällään suojeltu.
Alue on esimerkiksi ollut kansainvälisen modernin arkkitehtuurin DOCOMOMO:n listalla vuodesta 1994. Suomesta DOCOMOMO:n listalla on noin sata suojelukohdetta, joista vain kolme on Pohjois-Suomessa.
Niin ikään maakuntakaavassa alueella on suojelutavoitteita ja suojelutavoitteiden määrittely on käynnissä kaavoitushankkeisiin liittyen yksittäisten alueiden osalta.
Myös mahdollisuutta päästä ehdolle UNESCO:n maailmanperintökohteeksi väläyteltiin, tosin ei itseisarvona.
"Edellytyksiä kyllä olisi ja asia on ollut keskusteluissa esillä. Arkkitehtuuri on niin laadukasta", sanoo rakennustutkija Päivi Tervonen Kainuun museosta.
Museoviraston rakennushistorian osastolla ei asia ole ainakaan toistaiseksi ollut esillä osaston intendentti Margareta Erströmin mukaan.
"Ei ole tavatonta, että tämmöisiä pulpahtaa esille aina eri yhteyksissä, mutta meillä ei ole mitään tietoa asiasta", hän sanoo.
Suomessa UNESCO:n maailmanperintökohteita on kuusi: muun muassa Vanha Rauma, Suomenlinna ja Petäjäveden kirkko sekä uusimpana Struven ketju, joka merkittiin maailmaperintöluetteloon tänä vuonna.
Ei saa pellittää
Kainuun ympäristökeskus käynnisti hankkeen syyskuun alussa ja se rahoitetaan EU:n rahoilla. Hankkeen tavoitteena on laatia Oulujoen ja Emäjoen voimalaitosalueiden rakennuksille yhtenäinen korjaus- ja hoito-ohjeistus.
"Alue on nyt ehyt kokonaisuus. Itse toivoisin hankkeen myötä alueelle erätaukoa. Tavoitteena on kehittää ratkaisuja", arkkitehti Helena Hirviniemi Kainuun ympäristökeskuksesta sanoo.
Hirviniemi havainnollistaa haasteellista työtään.
"Tässä on puuosa tiilikaton vieressä. Kiinteistöjen omistajat varmasti ihmettelevät, miksi tähän ei saa vetää peltiä."
