Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve (Fed) ilmoitti myöhään torstaina Suomen aikaan nostavansa keskeisintä federal funds -ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksiköllä. Uusi korkotaso on 5,25 prosenttia. Koronnostoon vaikutti keskuspankin pelko inflaation kiihtymisestä tulevaisuudessa.
"Epävarmuutta on, joten Fed pitää kaikki ovet auki. Jos USA:n talouden jäähtymistä alkaa näkyä, Fed voi lopetella koronnostoja", Nordean pääekonomisti Leena Mörttinen sanoo.
Jos talouden hiljentymistä ei ala näkyä ja kuluttajahinta- ja tuotantoluvut nousevat edelleen, koronnostot saattavat edelleen jatkua. Suuret pankkiiriliikkeet ovat povanneet, että syksyllä saavutettaisiin kuuden prosentin korkotaso. Nordeassa odotukset ovat maltillisempia.
Fed saa toteuttaa rahapolitiikkaa melko vapaasti, sillä inflaatiolle ei ole Yhdysvalloissa asetettu tavoitetasoja, jotka taas vaikuttavat Euroopan keskuspankin toimintaan. Fedin uutta pääjohtajaa Ben Bernankea on pidetty inflaatiotavoitetason puolestapuhujana.
Tarkkanäköistä Alan Greenspania seuranneen Bernanken astuttua ruoriin markkinoilla heräsi huoli, että inflaatio riistäytyy käsistä. Tähän on ollut syynä Bernanken omat lausunnot: "Koska inflaatio alentaa valtionvelan reaaliarvoa, valtionhallinnon intresseissä on jonkinlaisen inflaation ylläpitäminen."
Yhdysvaltain korkorallissa voi olla osittain kyse Bernanken henkilökohtaisesta ristiretkestä, jolla hän pyrkii luomaan mainetta inflaation nitistäjänä. Leena Mörttinen arvioi, että suurempana tekijänä on epävarmuus talouslukujen kehityksestä.
Yhdysvalloissa inflaatio on jyllännyt yllätyksellisen nopeana. Ydinkuluttajahintaindeksi, joka on yksi inflaatiota taaksepäin tarkastelevista indikaattoreista, on noussut kolmena perättäisenä kuukautena 0,3 prosenttia. Toukokuussa "ydininflaatio" oli vuositasolla 2,4 prosenttia. Öljyn ja raaka-aineiden hinnatkin huomioivan kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli 4,2 prosenttia.
Hintavakauden tavoitteet ohjaavat tällä hetkellä keskeisesti Fedin korkopäätöksentekoa. Yleisesti pelätään, että Fedin korkopolitiikka lyö yli ja ajaa talouden kohti taantumaa.
"Keskeiset keskuspankit ovat siirtymässä pois löysästä rahapolitiikasta. Japani sinnittelee nollakorolla, mutta senkin odotetaan piakkoin nostavan", Mörttinen toteaa.
Matalat korot mahdollistivat sen, että globaali likviditeetti eli liikkeellä oleva löysä raha piti talouden pyörät pyörimässä.
"Nyt kun kaikki tahoillaan kiristävät, jännätään, millä tavoin jarrutus käytännössä toteutuu."
Vaihtotaseen alijäämäisyyteen Yhdysvaltain koronnosto voi vaikuttaa myönteisesti, jos rahapolitiikalla saadaan talous kehittymään sopivan rauhallisesti.
"Yhdysvaltain talouden hienoinen jäähtyminen ja samanaikaisesti muiden talouksien vahva kunto on ideaalinen ja onnekkain mahdollinen toteutuma. Tällöin euroalueen, Japanin ja kehittyvien talouksien kotimarkkinat pystyisivät korvaamaan USA:n kotimaisen kysynnän vähentymistä."