Ter­va­len­tä­jät die­se­lil­lä tai­vaal­le

Tarkkakorvaiset oululaiset ovat kuunnelleet reilun kuukauden verran uudentyyppisen lentokoneenmoottorin murinaa kaupungin yllä.

Nyt nakuttaa. Dieselcessnaprojektipäällikkö Sakari Roininen ja lentäjä, Tervelentäjien puheenjohtaja Tapio Koskela myhäilevät tyytyväisenä pitkän muutosprojektin päättyessä. Tervelentäjien Cessnan erottaa jo äänestä, matala murina säestää koneen lentoa.
Nyt nakuttaa. Dieselcessnaprojektipäällikkö Sakari Roininen ja lentäjä, Tervelentäjien puheenjohtaja Tapio Koskela myhäilevät tyytyväisenä pitkän muutosprojektin päättyessä. Tervelentäjien Cessnan erottaa jo äänestä, matala murina säestää koneen lentoa.
Kuva: Helena Jaakkola


Tarkkakorvaiset oululaiset ovat kuunnelleet reilun kuukauden verran uudentyyppisen lentokoneenmoottorin murinaa kaupungin yllä. Oululainen ilmailukerho Tervalentäjät teki historiaa hankkimalla koneeseensa dieselmoottorin ensimmäisenä pohjoismaista. Lentobensiinin hinnankorotuspaineet ovat yhtenä uhkana ilmailuharrastukselle mutta Oulussa ei jääty toimettomana odottelemaan katastrofia. Kerho pani jo kaksi vuotta sitten alulle hankkeen dieselmoottorin saamiseksi

"Dieselmoottoriin sopiva kerosiini on karkeasti puolet halvempaa kuin lentobensiini jo nyt ja tulevaisuudessa hintaero mahdollisesti vain kasvaa. Dieselmoottori myös kuluttaa kerosiinia huomattavasti vähemmän kuin lentobensaa kuluu bensamoottorissa", perustelee muutostöihin alkamista projektinvetäjä Sakari Roininen.

Yhteistyökumppaniksi Mersun moottoria lentokoneeseen soveltuvaksi sorvaamaan löytyi tanskalainen Air Alpha.

Oululaisten OH-CVB oli ensimmäinen skandinaavinen Cessna 172, johon 4-sylinterinen MB 1.7 Tdi moottori asennettiin. Muutostöiden myötä moottorilla on JAA:n tyyppihyväksyntä lentokonekäyttöön.

Cessnassa on tähän asti ollut 160 hevosvoimaa antava Lycoming ja tehot ovat riittäneet hyvin täysilläkin tankeilla. Koulutuskäyttöön vaaditaan tyyppihyväksytty lentokone ja niihin saa asentaa vain tyyppihyväksyttyjä osia, joten joutuivat oululaisetkin tinkimään vaatimuksistaan. Toki koneisiin on tarjolla tehokkaampiakin moottoreita, mutta niitä saa määräysten mukaan käyttää vain experimental-koneissa, joilla ei taas saa kouluttaa uusia lupakirjan omistajia. Ainoa tyyppihyväksytty dieselmoottori antaa tehoja vain 135 hv.

Moottorityypillä on lennetty maailmalla yli sadalla koneella yhteensä n.22 000 tuntia.

"Juuri meidän koneemme oli sellainen, jolle ei oltu aiemmin muutostyötä tehty, joten projekti vei tehtaalta aikaa kolminkertaisen määrän kuin oli oletettu ja kone saatiin Ouluun huhtikuun alussa", kertoo Roininen.



Muuntokoulutus
lentäjille


Uusi moottori vaatii muuntokoulutuksen. Lentäjät ovatkin viettäneet tiiviitä kolmituntisia koulutuksessa ja päässeet teorian läpäistyään koelennolle. Kokemukset uudesta moottorista ja uuden uutukaisesta kolmilapaisesta potkurista ovat hyvät. Erityisesti uusi kaasukahva ihastuttaa. Enää ei tarvitse huolehtia imuilman esilämmityksestä eikä seoksen laihennuksesta kuten bensamoottorin kanssa pitää toimia.

"Tietokonejärjestelmä ohjaa moottoria ja siihen liittyviä toimintoja, tallentaa lentämiseen liittyvän datan ja ilmoittaa lentäjälle lennon kuluessa tarpeelliset tiedot", kertoo Roininen.

Lentäjä, Tervalentäjien puheenjohtaja Tapio Koskela on kurssin aikana tähdentänyt lentäjäkumppaneilleen moottorin "mustan laatikon" merkitystä kertoen, että sieltä sitten näkyy tarkasti milloin on räimitty ja voi sitä joka sen tekee!

"Koneen kuormauksessa on oltava vastaisuudessa entistä tarkempi", painottaa puolestaan lentäjien muuntokoulutuksessa lennonopettaja Jarmo Hintikka.

Tehojen vähentymisestä seuraa myös se, että kiitoteiden pituus eri kentillä on osattava ottaa huomioon lentoreittejä suunnitellessa.



Oikea polttoaine
oikeaan moottoriin


Polttoaineen kanssa saa olla tarkkana. Diesel Cessna on vielä niin harvinainen näky Suomen taivaalla, että koneeseen tuputetaan lentobensaa vielä pitkän aikaa. Siirtolennolla Tanskasta Ouluun sai todenteolla tehdä töitä että sai tankkiin kerosiinia.

"Maarianhaminaa lähestyessämme kyselimme moneen kertaan onko kerosiinia saatavissa ja he lupasivat että on. Kun tulimme laskuun ei ketään ollut tankkaamassa meille kerosiinia ja Jet A-1:n tankki oli tukevasti lukossa", kertoo Roininen.

"Lensimme Turkuun ja taas kyselimme kerosiinia. Lupasivat että sitä on, mutta kun lennonjohtaja sai meidät näkyviinsä, hän tiedusteli varovasti, että olemmeko varmasti vailla kerosiinia eikä lentobensaa", jatkaa hän.

Turussa tekniikan puolen kaverit tulivat sankoin joukoin katsomaan kun pieneen Cessnaan tankataan isojen koneiden menovettä.

"Kaverit tuumasivat, että kun he viimeksi tankkasivat kerosiinia pienkoneeseen, se ei lentänyt monta sataa metriä kun jo tuli tonttiin", kertoo Roininen.

Maarianhaminan kohtelu selittyi jälkeenpäin sillä, että lennonjohdossa oli katsottu lentosuunnitelmasta, että tulossa on Cessna 172, ei se voi kerosiinia tarvita.

Ilmoita asiavirheestä