Suomalaisilla on tasan 666 päivää aikaa ostaa vanhaan televisioonsa digisovitin tai ostaa kokonaan uusi digitelevisio: nykyiset analogiset lähetykset loppuvat koko Suomessa elokuun viimeisenä päivänä 2007.
Digitaalinen tv-lähetysverkko on jo valmis ja se kattaa 99,9 prosenttia manner-Suomen kotitalouksista.
Televisio- ja radiolähetysten tuottajia huolestuttaa, että suomalaiset siirtyvät liian verkkaisesti digitaaliseen tv- ja radioaikaan.
Tämän vuoden elo-syyskuussa vasta 19 prosenttia television kokonaiskatselusta katsottiin digitaalisesti.
Erityisen saamattomia digisovitinten tai -vastaanottimien hankinnassa ovat olleet julkiset laitokset kuten sairaalat, koulut ja virastot. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on tiistaina vedonnut kaikkiin ministeriöihin, jotta nämä budjetoisivat varoja digiaikaan siirtymiseksi.
"Ei ole mitään järkeä ajaa kahta rinnakkaista järjestelmää, analogista ja digitaalista, rinnakkain. Se olisi samaa kuin rakentaisimme moottoritien valmiiksi ja alkaisimme sitten pähkäillä, otetaanko se käyttöön vai ei", painotti Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliiton Ficomin toimitusjohtaja Reijo Svento keskiviikkona digi-tv-tilaisuudessa.
Kaapeliverkoissa
paljon tarjontaa
MTV Median toimitusjohtaja Pekka Karhuvaara kertoo, että perinteisen tv-antennin varassa toimivissa talouksissa digisovittimet ovat yleistyneet nopeasti; peitto lähestyy 60 prosenttia. Ongelmana ovat kaapeli- ja satelliittitaloudet, joista vasta 15 prosenttia on siirtynyt digiaikaan.
"Kaapelipuolella on paljon tarjontaa eikä siellä ole ilmennyt ongelmia kuvan tai äänen laadussa, siksi siellä ei ole ehkä pidetty kiirettä", arvioi Karhuvaara.
Ruotsi siirtyy asteittain digitaalisuuteen eikä kertarysäyksellä kuten Suomi. Gotlannissa digitaaliset tv- ja radiolähetykset on jo aloitettu ja koko Ruotsin on määrä digitalisoitua 1. helmikuuta 2008 mennessä. Ruotsissa kulttuuriministeriö on palkannut neljän hengen työryhmän vetämään digitalisointihanketta.
"Suomessakin olisi syytä perustaa Ruotsin kaltainen työryhmä vetämään hommaa", esittää Karhuvaara.
Karhuvaara sanoo Sventon tavoin, että analogisten lähetysten lopettamisaikataulusta ei saa tinkiä. "Päätöksen pitävyys on keskeinen tekijä siirtymän onnistumisessa. Millään merkittävällä poliittisella taholla ei ole erimielisyyttä digitaalisten lähetysten aloitusajankohdasta."
Digita Oy:n toimitusjohtaja Sirpa Ojala kertoo, että omakoti- tai paritaloissa antennijärjestelmät soveltuvat usein ongelmitta digivastaanottoon. Uudehkoissa rivitaloyhtiöissä mahdollisen antennivaihdon lisäksi tarvitaan digi-kanavien vahvistinlisäykset. Kerrostaloissa tehtävät ovat suunnilleen samat kuin rivitaloissa.
Ruotsissa taloyhtiöillä on lain mukaan mahdollisuus muuttaa digisignaali analogiseksi, jolloin taloyhtiön tarvitsee hankkia periaatteessa vain yksi digisovitin. Suomessa ainakin Maalahdessa on muutamissa kerrostaloissa muutettu digisignaalia analogiseksi. Ojalan mukaan Suomi lähtee siitä, että digisignaali tulee muuttumattomana kotivastaanottimeen asti.
Sventon mukaan digitaalisen lähetyksen muuttaminen takaisin analogiseksi olisi kellojen kääntämistä taaksepäin. "Sehän olisi samaa kuin lehdenjakaja kantaisi vain osan lehdestä postiluukkuun."