Meksikolaiset äänestävät sunnuntaina presidentinvaaleissa, jotka voivat tuoda jatkoa vasemmiston viimeaikaisille vaalivoitoille Latinalaisessa Amerikassa. Pääkaupungin Mexicon entinen kaupunginjohtaja, vasemmistolainen populisti Andres Manuel Lopez Obrador on mielipidemittausten mukaan 2--3 prosenttiyksikön turvin johdossa ennen konservatiivista Felipe Calderonia.
Kiivas vaalikampanja päättyi jo keskiviikkona puolilta öin, minkä jälkeen meksikolaiset ovat saaneet kampanjoinnilta rauhassa miettiä omaa suosikkiaan valtion johtoon. Molemmat pääehdokkaat valoivat viime hetkeen asti uskoa kannattajiinsa.
-- Vaalit tulevat osoittamaan, ettei raha aina lyö laudalta kansan moraalia ja arvokkuutta, sanoi Lopez Obrador puhuessaan kannattajilleen pääkaupungissa.
Lopez Obrador, 52, edustaa Demokraattista vallankumouspuoluetta PRD:tä. Lopez Obrador itse torjuu vertailut Venezuelan presidenttiin Hugo Chaveziin, mutta hänen usein värikkäät lausuntonsa ovat saaneet Meksikon rikkaat varpailleen.
Calderon puolestaan vakuutti Meksikon toiseksi suurimmaksi kaupungissa Guadalajarassa, että ainoastaan hänen puolueensa pystyy takaamaan maan taloudellisen vakauden.
Calderon, 43, on nykyisen presidentin Vicente Foxin ja Kansallisen toimintapuolueen PAN:n ehdokas presidentinvirkaan. Vapaakaupan siunauksellisuuteen uskova Calderon on saanut koulutuksensa amerikkalaisessa Harvardin yliopistossa.
Valtavat erot
Parivaljakon taakse on jäänyt Roberto Madrazo, joka edustaa PRI-puoluetta. Puolue johti Meksikoa yhtämittaisesti 71 vuotta aina nykyisen presidentin Vicente Foxin vaalivoittoon asti kuusi vuotta sitten. PRI pysyi kuitenkin valtapuolueena parlamentissa estäen monet Foxin kaavailemista uudistuksista.
Öljyllä vaurastunut Meksiko on maailman kymmenenneksi suurin talous, jonka edelle Latinalaisessa Amerikassa kirii ainoastaan Brasilia. 100 miljoonan asukkaan maassa vauraus on kuitenkin äärimmäisen epätasaisesti jakautunut. Noin 43 prosenttia meksikolaisista elää alle 2 dollarilla päivässä, ja 17 miljoonalla on käytettävissään korkeintaan dollari. Toisessa ääripäässä on pieni joukko ökyrikkaita, heidän joukossaan muun muassa Latinalaisen Amerikan rikkain nainen.
Kuka tahansa nouseekin Meksikon johtoon, hän joutuu kamppailemaan pitääkseen talouden pyörät liikkeellä. Uusia työpaikkoja on luotava, jotta laiton siirtolaisuus pohjoiseen naapuriin Yhdysvaltoihin ei täysin ryöstäytyisi käsistä.
