Suomella on Euroopan parlamentissa jatkossa vain 14 jäsentä. Suomen edun mukaista on, että joukko koostuisi politiikkaan ja yhteiskuntaan monipuolisesti perehtyneistä henkilöistä.
Sekä kansanedustajan että ministerin kokemuksesta on suuri hyöty europarlamentissa. Brysselissä ja Strasbourgissa tarvitaan neuvottelutaitoja ja sinnikkyyttä viedä asioita eteenpäin.
Euroedustajan on hyvä olla sosiaalisesti kyvykäs ja ulospäinsuuntautunut, koska suomalaisella perusvaatimattomuudella ja syrjäänvetäytymisellä ei synny tuloksia. Suomen kielen lisäksi olisi tärkeää osata sujuvasti vähintään englantia. Epävirallisissa palavereissa ja käytäväkeskusteluissa ei ole tulkkeja mukana.
Euroedustajalla on oltava näkemyksiä Euroopan unionin asioista. Hänen ei tarvitse olla kaikkien EU-politiikan sektoreiden asiantuntija, vaan hänellä on oltava sekä halu että kyky oppia ja omaksua uusia asioita.
Euroedustajan pätevyyskriteereiden pitäisi olla kovat, koska Suomella on vähän edustajia parlamentissa. Suurilla puolueilla on vaalilistoilla ehdokkaita, jotka eivät ole aiemmin tehneet mitään politiikan saralla. Julkisuudesta tutut ehdokkaat ovat saaneet näkyvyyttä erityisesti iltapäivä- ja juorulehdistössä. Heidän poliittiset näkemyksensä eivät ole jutuista välittyneet. Kasvot ja kroppa ovat olleet enemmänkin esillä.
Mielipidemittausten mukaan kansalaiset korostavat ehdokasvalinnassaan asiantuntemusta ja yhteiskunnallista kokemusta. Myös kansainvälistä osaamista arvostetaan.
Europarlamentti on unionin päätöksentekojärjestelmässä nykyään todellinen vallankäyttäjä eikä mikään norsujen hautausmaa.
Parlamentin valtaa on lisätty ja uusi perustuslaki tulee tekemään siitä todellisen lainsäätäjän hallitusten jäsenistä koostuvan ministerineuvoston rinnalle.
Parlamentin budjettivaltaa on tarkoitus myös vahvistaa. Jatkossa se päättää lopullisesti EU:n menoista.
Komission puheenjohtajan valinnassa parlamentti sanoo viimeisen sanan, vaikka Eurooppa-neuvosto tekee pohjaesityksen.
Suomalaisten euroedustajien pitäisi pääministeri Matti Vanhasen mielestä olla ennen kaikkea Suomen edustajia ja vasta toiseksi omien parlamenttipuolueidensa edustajia.
Euroopan parlamentin tehtävänä on edustaa suoraan kansalaisia ja siellä toimitaan samalla tavalla kuin Suomen eduskunnassa puolueryhmissä. Unionin jäsenmaita edustavat hallitukset, joiden päätöksentekofoorumi on ministerineuvosto.
Vanhanen on siinä oikeassa, että Suomella on 25 maan unionissa entistä vähemmän vaikutusvaltaa. Suomen pitää vaikuttaa unionin päätöksiin mahdollisimman paljon valmisteluvaiheessa.
Suomalainen poliittinen eliitti on suhtautunut yllättävän varauksellisesti euroedustajiimme. Toivottavasti eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitisen lupaus, että euroedustajien tietämys otetaan nykyistä paremmin käyttöön eduskunnassa, toteutuu.
Suomalaisilla EU-vaikuttajilla on aatteellisista eroista huolimatta myös yhtenäisiä kansallisia näkemyksiä alue- ja maatalouspolitiikasta sekä pohjoismaisesta hyvinvointimallista.
Meillä on mahdollisuus valita huomenna sunnuntaina todellisia europarlamentaarikkoja. Parlamentti on ainut väylä, jota kautta kansalainen on suoraan yhteydessä EU:hun.
Ilahduttavaa on, että äänestysprosentti näyttää nousevan edellisten vaalien katastrofiluvusta. Toivottavasti eurokipinä ennakoituakin tehokkaammin, koska äänestysaktiivisuuden jääminen alle 50 prosentin on suuri tappio demokratialle.