Yhdysvaltain ulkoministeri Gondoleezza Rice rimpauttaa Suomen ulkoministeri Erkki Tuomiojalle (sd.), kun hän haluaa kuulla Euroopan unionin mielipiteen polttavaan kansainväliseen kriisiin, vauhdittaa Turkin EU-jäsenyyttä tai painostaa unionia Lähi-idän politiikassa.
Toimittajat kärttävät Tuomiojalta välittömästi unionin virallista lausuntoa maailman kriisipesäkkeiden uusiin käänteisiin.
Tuomioja on EU:n yksi näkyvimmistä puhuvista päistä. Hän johtaa EU:n neuvostoa, joka vastaa unionin ulkosuhteista, yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta sekä puolustuspolitiikasta.
Rice poistanee Tuomiojan vakituisesta puhelinsoittoringistään ja Brysselin kirjeenvaihtajien hiostus hiipuu, kun Suomen EU-puheenjohtajuus päättyy tämän vuoden lopussa.
Rutiinissakin tekemistä
Tuomioja ei kaipaa puheenjohtajakaudella Suomelle eikä itselleen sankariroolia.
Hän hymähtää puheille, että puheenjohtajuutemme on "matalan profiilin ja välivaiheen rutiinikausi". "Voisimme olla tyytyväisiä, jos se osoittautuisi rutiiniksi. Jos odottaa isoja otsikoita, niin toivoo samalla kriisejä, joiden ratkaisemisessa voisi tehdä niin sanottuja sankaritekoja."
Tuomiojan mukaan ulkoasianhallinnon osalta pitää varautua kaikenlaisiin tilanteisiin. "Puheenjohtajuus voi olla hyvinkin paljon kriisinhallintaa ja sen johtamista, miten EU reagoi erilaisiin tapahtumiin."
Tuomioja ei pidä kielteisenä, että asiat etenevät rutiinilla. "Rutiinikin tarkoittaa, että teemme määrätietoista työtä, että EU:n toimisi tehokkaasti sekä pienissä että suurissa asioissa."
"EU:n kalenterissa ei ole isoja avoimia kysymyksiä, jotka tulisivat ratkaistavaksi kaudellamme", Tuomioja kuittaa rutiinipuheet.
Perustuslakia sulatellaan
Suomi valmistautui alunperin tilanteeseen, että syksyn 2006 aikana EU:n perustuslaki olisi tullut hyväksytyksi jäsenmaiden ratifiointikierroksella. Uusi perustuslaki olisi huipentanut Suomen kauden.
Ranskalaiset ja hollantilaiset syväjäädyttivät kansanäänestyksissään kuitenkin perustuslain. Nyt sitä on ryhdytty vasta sulattelemaan.
Tuomioja arvelee, että perustuslaki ei etene Suomen kaudella.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on väläyttänyt, että Suomi pohjustaa ensi keväänä Rooman sopimuksen 50-vuotisjuhlien yhteydessä annettavaa julistusta, jolla vauhditettaisiin perustuslakia.
"En laske mitään sen varaan. Ne kuuluvat sarjaan, annetaan julistus ja se siitä. Ne ovat vain yleviä sanoja. EU-politiikassa rakastetaan signaaleja, jotta suuri Eurooppa-projekti pysyy hengissä", Tuomioja tuhahtaa.
Tuomiojan mielestä perustuslaki on saatava hyväksytyksi vuoteen 2008 loppuun mennessä.
"Jos perustuslaista ei ole siihen mennessä sovittu, silloin voidaan tämä projekti unohtaa."
Rehn saa tukea
"Vaikka kansalaiset suhtautuvat EU:hun epäilevästi, he haluavat unionille vahvan kansainvälisen roolin", Tuomioja muistuttaa.
Perustuslaki tehostaisi EU:n yhteistä ulkopolitiikan hoitoa. Ulkopolitiikassa häärää EU:ssa niin useita toimijoita, että päät kolisevat.
Unioni saisi perustuslakiesityksen mukaan oman ulkosuhdehallinnon suurlähetystöineen eri puolille maailmaa ja Javier Solanasta, nykyisestä neuvoston pääsihteeristä ja EU:n korkeasta edustajasta, oman ulkoministerin.
Komission jäsen Olli Rehn (kesk.) on patistanut Suomea remontoimaan EU:n ulkoasiainhallintoa.
Laajentumisesta vastaava Rehn on tuskastunut unionin hajanaiseen ulkoasioiden hoitoon. Hän pelkää, että perustuslakia odotellessa unionilla ei ole riittävän tehokkaita työkaluja ulkopolitiikassa.
Tuomioja yhtyy Rehnin näkemykseen, että EU:n on tehostettava ja yhtenäistettävä unionin ulkopolitiikkaa.
"Toimijoita on liian paljon ja niillä saattaa olla myös eri asialista. Kansalliset toimijat ovat siinä myös mukana. Pahimmillaan se voi johtaa siihen, että EU:ta ei ota kukaan vakavasti."
Hän täydentää, että Lähi-idässä EU:sta on tullut tärkeä yhteistyökumppani onnistuneen sisäisen koordinaation ansioista.
Tuomiojan mielestä ulkoasioiden hallintoa voidaan tehostaa ilman sopimusmuutoksia. Hän ei muutenkaan kannata rusinoiden poimimista perustuslaista.
"EU:n perussopimuksen muuttaminen on aina raskas prosessi. Vaikka muutettaisiin vain sopimuksen nimi, se vaatii uuden ratifiointikierroksen jäsenmaissa", Tuomioja opettaa.
Konsulaatit käyttöön
Tuomioja toteaa, että EU-kansalaisuudesta ei ole ollut tavalliselle ihmiselle mitään konkreettista sisältöä.
Hän uskoo, että vireillä olevasta konsuliyhteistyöstä tällaista sisältöä tulisi: EU-kansalainen voisi käyttää maailmalla reissatessaan toisen EU-maan jäsenmaan lähetystön konsuliapua, mikäli omalla maalla ei ole maassa lähetystöä.
Tuomiojan mukaan suomalainen käytännöllisyys tarkoittaa sitä, että EU:n pitää tuottaa konkreettisia tuloksia, jotka helpottavat ihmisten arkipäivää.
Tuomioja ärsyyntyy puheista, että EU olisi pysähtyneisyyden tilassa. "Tämä on turhaa maalailua, että unioni jatkuvassa kriisissä. Tietenkin sen voisi sanoa myös toisinpäin, että kriisi on EU:n normaali tila."
Ministeri ei hätkähdä sitä, että suomalaisten euroskeptisyys on kasvussa. "Tämä ei ole uusia asia. Suomalaiset eivät ole koskaan olleet euroinnostuneita. Meillä on hyvin pragmaattinen suhtautuminen unioniin. Kannatusta ei kasvateta mainoskampanjoilla, joita komissio tuntuu rakastavan."
"Nyt kannattaa miettiä, miten pieniä ärsykkeitä voitaisiin poistaa kuten tervan rajoituksia tai susien sääntelyä. Jokaisella maalla on vastaavanlaisia asioita, jotka ärsyttävät kansalaisia eivätkä ne ole sisämarkkinoiden toiminnan kannalta ongelmallisia."
Tuomiojan mukaan EU:n suosio kasvaisi, mikäli ärsytystä aiheuttavia sääntelyasioita vähennettäisiin. Nykyinen komissio on ottanut yleisellä tasolla vakavasti ylisääntelyn purkamisen, mutta Euroopan parlamentti on nihkeämpi, hän sanoo.
Tuomioja arvelee, että euroskeptisyys on myös heijastumaa.
"Jos nyt kysytään perustuslaista, niin sanotaan, miksi meidän pitää sanoa kyllä, jos ranskalaiset ja hollantilaiset sanoivat ei. Se ei tarkoita, että suomalaiset olisivat välttämättä perustuslakia vastaan. Kansalaistilaisuuksissa 90 prosenttia kritiikistä kohdistuu asioihin, joilla ei ole mitään tekemistä perustuslain kanssa."
EU ei ole suomalaisessa politiikassa mikään jakava asia, Tuomioja alleviivaa. Hänelle on usein ulkomailla ihmetelty suomalaista poliittista konsensusta.
"Eduskunnan suuressa valiokunnassa ei ole ollut varsinaista jakolinjaa. Siellä on ollut erilaisia näkemyksiä. Pystymme toimimaan varsin yhtenäisesti, jolloin pystymme maksimoimaan pienen maan vaikutusvallan."
Ei ole Lordin veroista
"Me emme saa samanlaista paukkua kuin Lordi. Emme saa 90 000 ihmistä Kauppatorille juhlimaan puheenjohtajuutta. Se on ainakin varmaa", Tuomioja naurahtaa puheenjohtajakaudesta.
Kansalaisten suhtautuminen ei ole Tuomiojan mukaan aivan samanlaista kuin edellisen puheenjohtajakauden aikana.
"EU oli silloin uusi asia. Uskon, että vastaanotto on edelleen voittopuoleisesti myönteinen. Suomalaiset suhtautuvat kokouksiin myönteisesti. Muualla maailmassa mustien autojen letkat, poliisisaattueet ja liikenteen sotkeutuminen aiheuttavat enemmän ärsytystä."
Tuomioja on kulkenut pitkän polun EEC:n vapaakauppasopimuksen vastustajasta EU:n kannattajaksi. EU-kriittiset suomalaiset eivät asiasta muistuttele Tuomiojalle.
Hän murahtaa, että kylmän sodan aikakausi on monille vierasta historiaa. Ulkoministerin eleistä aistii, ettei hän innostu itsekään radikalismin aikojaan muistelemaan.
Vaikka Tuomiojaan on iskostunut ikuisen radikaalin leima ja puvuntakkia koristaa rauhanmerkki, idealismi on hänestä karissut.
Tuomioja on jo aikoja sitten kasvanut realistiksi.
