"Hello mister, tule juomaan viskiä!"
Hieman puolen päivän jälkeen tehty tarjous Keski-Sulawesilla sijaitsevan Tentenan kaupungin kadulla muistuttaa, että Ramadan ei vaikuta kaikkien indonesialaisten elämään.
Samalla kun muslimit muualla Indonesiassa keskittyvät paastoamiseen, viettävät tentenalaiset vuosittaista sadonkorjuujuhlaansa syöden, juoden ja tanssien.
Kauniin Poso-järven rannalla lepäävän Tentenan asukkaista lähes sata prosenttia on kristittyjä, suurin osa protestantteja.
Kaupungin muslimiväestö pakeni vuonna 2000 naapurikaupunki Posoon, kun Keski-Sulawesilla puhkesi satoja kuolonuhreja vaatinut väkivalta muslimien ja kristittyjen välillä. Pososta muutti vastaavasti kristittyjä Tentenaan.
Viisi uskontoa
"Nykyisin täällä asuu vain yksi tai kaksi muslimia. He pakkasivat tavaransa ja lähtivät kaksi viikkoa ennen väkivaltaisuuksien alkua. Me kristityt emme tienneet mihin he lähtivät", nimettömänä pysyttelevä tentenalainen nainen sanoo.
Paikalliset uskonnolliset johtajat solmivat rauhansopimuksen vuonna 2001, mutta alue ei ole vieläkään täysin turvallinen.
Tentenan torilla toukokuun lopussa räjähtänyt pommi tappoi 21 ihmistä.
Pommi-iskun tekijä ei ole selvinnyt, mutta suurin osa tentenalaisista syyttää muslimiterroristeja.
"Se on selvää. Samaa porukkaa, joka oli Balin pommien takana", paikallinen nuori mies sanoo.
Uskontojen välinen kitka nähdään Indonesiassa usein uhkana maantieteellisesti hajanaisen saarivaltion yhtenäisyydelle. Katolinen Itä-Timor saavutti jo itsenäisyytensä, jyrkän islamilainen Aceh oli pitkään taistelutanner.
Jännitteet muslimien ja kristittyjen välillä johtivat vuosituhanteen vaihteessa laajamittaiseen väkivaltaan ja vanhan itsenäisyysliikkeen aktivoitumiseen myös Molukkien maustesaarilla.
Indonesian johtajat ovat tukeutuneet herkissä uskontojen välisissä kysymyksissä maan ensimmäisen presidentin Sukarnon muotoilemaan kansallisideologiaan pancasilaan.
Ensimmäinen pancasilan viidestä periaatteesta on usko yhteen jumalaan.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Indonesian valtauskonto islam on perustuslaissa samalla viivalla maan neljän muun virallisen uskonnon kanssa.
Jokaisen indonesialaisen on oltava joko muslimi, protestantti, katolinen, hindu tai buddhalainen. Esimerkiksi ateismia tai animismia halitus ei hyväksy. Tästä huolimatta pancasilaa pidetään Indonesiassa todisteena maan uskonnolisesta suvaitsevaisuudesta.
Arvet pinnalla
Sadonkorjuujuhla jatkuu Tentenassa myöhään yöhön. Pitopöydät notkuvat alueen herkuista, kuten lepakon ja apinan lihasta. Tarjolla on myös muslimien karttamia sikaa ja koiraa sekä tietysti paikallista palmuviinaa, pinaracia.
Juhlapöydissä keskustelaan myös kaupungin traumaattisesta lähihistoriasta. Erään pinaracia nauttineen miehen mielipide tuskin ilahduttaa suvaitsevaisuutta vaativia poliitikkoja:
"Kristityt ovat hyviä ihmisiä. On myös hyviä muslimeita, mutta jos Tentenaan tulee muslimeita, me katkaisemme heiltä kurkun."