Ikään­ty­vät lossit kai­paa­vat uu­dis­tus­ta Suo­mes­sa

Suomessa tarvittaisiin lisää investointeja lossien käytön tehostamiseen. Etenkin lossien eli maantielauttojen heikosta kantavuudesta aiheutuu paljon ongelmia, arvioi Tieliikelaitoksen lauttavarustamon johtaja Erkki Wallenius.

Suomessa tarvittaisiin lisää investointeja lossien käytön tehostamiseen.
Suomessa tarvittaisiin lisää investointeja lossien käytön tehostamiseen.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Suomessa tarvittaisiin lisää investointeja lossien käytön tehostamiseen. Etenkin lossien eli maantielauttojen heikosta kantavuudesta aiheutuu paljon ongelmia, arvioi

Tieliikelaitoksen

lauttavarustamon johtaja Erkki Wallenius.

Nykyisin Suomessa losseja liikennöi 43 paikassa. Valtaosa maantielautoista on peräisin 1970-luvun alkupuolelta. Yleisillä tieverkoilla lauttojen kantavuus vaihtelee 44-290 tonnin välillä.

- On tarve hankkia uusia losseja, koska ajoneuvojen koko on muuttunut 70-luvulta ratkaisevasti. Siten lauttojen kapasiteetti on heikentynyt. On tilanteita, joissa suurimpia ajoneuvoja ei voi viedä veden yli, vaan on purettava lastia, Wallenius kertoo.

Lossien kunnostamiseen kuluu Tieliikelaitokselta vuosittain valtakunnallisesti jopa yli 3,5 miljoonaa euroa. Tieliikelaitoksen lauttavarustamon vuosittaisista kuluista summa muodostaa noin 13 prosenttia.

- Kunnossapitokustannukset lisääntyvät vuosi vuodelta. On huomioitava, että turvallisuusriskejä ei aiheudu, sillä ne kuitenkin katsastetaan ja pidetään kunnossa, Wallenius toteaa.

Lossit eivät häviä kokonaan

Turun tiepiirin johtaja Pekka Jokela Tiehallinnosta arvioi, että nykytilanne vaatii investointeja joko losseihin tai siltahankkeisiin.

- Sillä tavoin kello tikittää, että koko Tieliikelaitoksen hallussa oleva lauttakalusto on yli-ikäinen, Jokela vahvistaa.

Tällä hetkellä Suomessa on käynnissä kolme silloittamishanketta (Mönni, Pinoperä ja Ulkoluoto), joista kaikkien on määrä valmistua viimeistään ensi vuoden aikana. Toistaiseksi ei ole tehty päätöstä uusista silloittamishankkeista.

Jokela painottaa, että silloittamisen kannalta kiinnostavia kohteita on valmisteilla olevien hankkeiden lisäksi vain puoli tusinaa. Hänen mukaansa Suomeen jää jäljelle eri syistä näillä näkymin kolmisenkymmentä lossia.

- Jos takaisinmaksuaika voisi olla 20-25 vuotta, niin sellaisia kohteita olisi kymmenkunta. Lyhyiden etäisyysvälien ja hiljaisen liikenteen kohteissa lauttaa ei ole taloudellisesti järkevää korvata sillalla, Jokela kiteyttää.

Suomen koko maantielauttakalusto on Tieliikelaitoksen omistuksessa, mutta Tiehallinto aloitti lautta- ja lossiliikenteen kilpailuttamisen jo viime vuonna.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä