Oulu Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jorma Yypänahon (kok.) juuri ennen vaalipäivää saama syyte törkeästä kavalluksesta ei näkynyt Oulussa kokoomuksen kannatuksessa, vaikka puolueessa sitä pelättiin. Kokoomus lisäsi viime eurovaaleihin nähden suosiotaan kolmella prosenttiyksiköllä 27 prosenttiin.
Kokoomuksen nousun takana oli Piia-Noora Kauppi, joka oli Oulun ääniharava 6 146 äänellään. Viisi vuotta sitten Kauppi sai Oulusta vain runsaat 2 600 ääntä. Alexander Stubb keräsi Oulusta 1 763 ääntä. Sen sijaan puolueen julkkisehdokkaat eivät olleet oululaisten silmissä uskottavia. Sinivalkoinen Jukka Kuoppamäki jäi 49 ääneen eikä blondeuskaan auttanut Viivi Avellania 180 pitemmälle. Puolueen entinen puheenjohtaja Ville Itälä sai Oulusta 616 ääntä.
SDP:n kannatus
romahti
Vaikka kokoomus oli Oulussa voittaja, niin suurin puolue on edelleen Suomen keskusta. Se keräsi 28 prosenttia oululaisten äänistä. Puolue meni eteenpäin yhden prosenttiyksikön. Keskustalla ei ollut Oulusta omaa ehdokasta, vaan tarjolla oli SamuliPohjamo naapurista Haukiputaalta. Pohjamo saikin Oulussa keskustalaisista eniten ääniä 4 176 kappaletta, mutta edellisiin eurovaaleihin verrattuna hän ei kyennyt nostamaan kannatustaan kuin vajaalla 350 äänellä.
Pohjamon kannatusta Oulussa söi pahoin entinen puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki, joka sai Oulussa 2 626 ääntä. Pohjamon pudottanut Hannu Takkulakin sai Oulusta 1 721 ääntä, joten kaupunkilaisten uskollisuus naapurille olisi taannut seudulle toisen europarlamentaarikon paikan. Paavo Väyrynen keräsi Oulusta 1 379 ääntä. Miss Eurooppa vuosimallia 1975 sai Riitta Väisänen 69 ääntä.
Sosiaalidemokraattisen puolueen kannatus tipahti Oulussa 2,4 prosenttiyksikköä edellisistä eurovaaleista. Kannatuksen laskun syy löytyy puolueen ehdokasasettelusta. Oulun läänistä ei ollut tarjolla ketään. Rovaniemen Antti Liikkanen ei Oulussa vetänyt kuin 183 äänen verran, kun edellisissä vaaleissa Leena Piikivi sai kuitenkin lähes 2 900 ääntä.
Demareista parhaiten Oulussa menestyi Reino Paasilinna, jolla uskotaan helsinkiläisyydestään huolimatta olevan sympatioita Pohjois-Suomeen. Paasilinna sai 1 470 ääntä. Lasse Lehtinen sai Oulusta 930 ääntä. Maria Richardson (Guzenina) sai 314 ääntä.
Vasemmistoliitto eteni, vihreille takapakkia
Vasemmistoliitto pystyi pitämään Oulussa asemansa. Se keräsi 12,6 prosenttia kaupunkilaisten äänistä. Edelliseen eurovaaliin verrattuna tuli jopa voittoa yhden kymmenyksen verran. Kovin oli oululaistaustainen Esko Seppänen. Hän sai 2 006 ääntä. Kajaanin Anne Huotarin oli tyytyminen Oulussa 1 351 ääneen.
Vihreillä oli vuonna 1999 mukana oululainen ehdokas. Tuolloin puolueen kannatus nousi 15,1 prosenttiin. Oululaisen ehdokkaan puuttuminen nakersi vihreiden kannatusta 3,2 prosenttiyksikköä 11,9:ään. Edellisissä vaaleissa Oulusta oli ehdolla Leena Kuha ja Heidi Hautalakin tiedettiin oululaislähtöiseksi. Vihreiden keulanimi Oulussa oli nyt Satu Hassi 2 164 äänellä.
Kristillisdemokraatit lisäsivät Oulussa ääniosuuttaan 2,1 prosenttiyksiköllä 3,9 prosenttiin. Mitään suuria äänimääriä kristillisdemokraatit eivät kuitenkaan Oulusta haalineet. Marja-Leena Kemppainen sai vain 789 ääntä. Puolueen puheenjohtaja Bjarne Kallis jäi 193 ääneen.
Eurovaalien myönteisiin tuloksiin Oulussa kuuluu eittämättä äänestysprosentin nousu 39,6 prosenttiin, kun viisi vuotta aiemmin Oulussa laiskoteltiin 30,4 prosenttiin. Ensimmäisissä vaaleissa 1996, jolloin suomalaiset valitsivat europarlamentaarikkoja, Oulun äänestysprosentti oli 53,7.