Äänestysprosentti kohosi hulppeisiin lukemiin tasavallan presidentin vaalin toisella kierroksella vuonna 2000, peräti 80,2 prosenttiin. Läheskään sille tasolle yltävää osanottoa ei ole viime aikoina koettu muissa vaaleissa. Ensimmäisellä kierroksella oli vähän hiljaisempaa, mutta 76,9 prosenttia oli kova noteeraus sekin.
On aivan perusteltua sanoa, että tuolloin vietettiin kansanvallan juhlaa. Ei tarvitse pelätä joutuvansa kehnon ennakoijan maineeseen veikkaillessaan, että suunnilleen samanmoinen vilske käy vaalihuoneistoissa myös ensi tammikuussa.
Edessä olevan vaalin ensimmäinen kierros käydään sunnuntaina 15. tammikuuta 2006. Sinne on aikaa vain pari kuukautta. Tosi on. Mahdollisesti tarvittava toinen vaali on sunnuntaina 29. tammikuuta.
Ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestys alkaa jo keskiviikkona 4. tammikuuta. Silti kaikkia ehdokkaitakaan ei ole vielä valittu, ei ainakaan virallisesti. Mitaltaan todella nysä tästä vaalitaistelusta tulee.
Kaikki pääehdokkaat sentään jo tiedetään. Keskustan Matti Vanhasen nimeämisen jälkeen hänen vaalityönsä ensitahdit on jo päräytetty ilmoille. Viirit liehuvat. Eikä ensi lauantaina kokoomuksen ehdokkaaksi taputettava Sauli Niinistökään ole aivan toimettomana ollut. Puheita on pidetty, nimikirjoituksia jaettu. Viimeisenä ehdokkaaksi muuntuva Tarja Halonen on hänkin jo saanut kahden pääkilpailijansa tapaan vaalikirjansa kauppoihin.
Niin myöhään vaalikampanjat käynnistyivät, että eipä tule vastaavaa rauhallisen viileää odottelua mieleen. Heidi Hautala, Bjarne Kallis, Henrik Lax ja Timo Soini ovat lämmittäneet omiensa mieliä puheillaan, mutta suuri yleisö kiinnittää heihin vähän huomiota.
Edelliskerroilla vaalikamppailuun antoivat hyvissä ajoin väriä myös muutamien puolueiden jäsenäänestykset ehdokkaista. Nyt sellaiseenkaan kansanvaltaan ei tarvinnut tuhlata ruutia. Kun vetävimmiksi arvioidut henkilöt suostuivat, haastajiin iski ujous.
Miltei masentuu, kun asettaa viime presidentinvaalin äänestysprosentin rinnalle viime vuoden kunnallisvaalien osanoton: 58,6 prosenttia. Saman vuoden europarlamenttivaaleissa käytiinkin pohjamudissa. Vain 39,4 prosenttia äänioikeutetuista vaivautui piirtelemään ehdokkaiden numeroita. Noita lukuja katsellen ei voisi oikein uskoa, että EU vaikuttaa suomalaiseen lainsäädäntöön suunnilleen yhtä laajasti kuin kansallinen parlamenttimme.
Vuoden 2003 eduskuntavaalien 66,7 prosenttia oli likimain tyydyttävä, ei yhtään enempää.
Tuon tuostakin joku ehdottaa vaalien yhdistämistä, jotta osanotto lisääntyisi. Joku toisen esittää heti perusteltuja vastaväitteitä. Silti sanon, että oivallinen yhdistelmä olisi tasavallan presidentin vaalin toisen kierroksen ja eurovaalien yhdistäminen. Lyhennetään vain presidentin toimikausi viiteen vuoteen. On siinäkin virkakaudella mittaa. Esimerkiksi USA:ssa presidentin kausi on neljä vuotta. Yksi hieman lyhyempi tasausjakso siinä tarvittaisiin. Onhan niitä ollut poikkeuslakeja ennenkin.
Taatusti nousisi eurovaalien osanotto kertaheitolla. Aniharvat hylkäisivät mahdollisuuden äänestää myös toisella lipulla. Jos joskus presidentti valittaisiinkin jo ensimmäisellä kierroksella, niin mitä sitten. Silloin toiselle kierrokselle varattuna vaalipäivänä valittaisiin kuitenkin europarlamentin suomalaisjäsenet.
Tottakai monet suomalaiset ajattelevat, että tuollainen olisi miltei pyhäinhäväistys. Valita nyt mokomat mepit ja arvoisa presidentti samaan aikaan. Tuskin valinnan ajankohta silti presidenttiä pahentaisi.