Köyhille kunnille myönnettävää harkinnanvaraista rahoitusavustusta haki Pohjois-Suomessa tänä vuonna 52 kuntaa, kun vielä viime vuonna hakijoita oli 59. Silti yhä kolme neljästä Pohjois-Suomen kunnasta yrittää saada harkinnanvaraisia rahoja. Hakuaika päättyi kesäkuun lopussa.
Varmuuden vuoksi kepillä jäätä kokeilevia kuntia on vähentänyt vuoden alusta voimaan tullut lainmuutos. Sen mukaan kuntien tulee tehdä hakemuksen liitteeksi tarkka suunnitelma taloutensa tasapainottamiseksi. Rahamassin vartija edellyttää, että se ei ole vain kaunis suunnitelma, vaan sitä myös noudatetaan.
Sen sijaan ministeriön viesti siitä, että samojen kuntien on turha hakea rahaa vuodesta toiseen, ei näytä purreen. Posioa ja Pyhäjärveä lukuunottamatta jokainen viime vuonna rahaa saaneista 32:sta pohjoisen kunnasta on uusinut rahatilauksensa tänä vuonna. Joukossa on myös iso joukko monena vuonna peräkkäin rahaa saaneita.
Tyrnävä ja Kempele
eivät hakeneet
Viime vuonna hakeneet, mutta tänä vuonna hakematta jättäneet kunnat ovat taloudeltaan kuntien kärkipäästä, kuten esimerkiksi Oulun lähikunnat Kempele, Oulunsalo ja Tyrnävä.
Tyrnävän kunnanjohtaja Jarmo Ronkainen kertoo, että kunnan taloudella pyyhkii kohtuullisesti. Koska toissa vuoden tilit menivät pakkaselle ja lisäkuluja toivat Mankilantien homeasunnot, tukea haettiin viime vuonna.
"Rahaa ei napsahtanut, ja tänä vuonna tarvetta ei näytä olevan", Ronkainen sanoo.
Ronkainen uskoo, että kunta- ja palvelurakennepaketin uhka selvitysmiehestä tehostaa kuntien talouden korjaamista.
"Mutta osa kunnista, jotka ovat saaneet harkinnanvaraista avustusta, on rakenteellisesti vaikeassa jamassa. Mitään hokkuspokkus -konsteja ei kuntataloudessa ole", Ronkainen varoittelee.
Hän pitää hyvänä, että kunnilla pitää olla tarkat suunnitelmat talouden reivaamisesta, eikä avustusta saa pumpata joka vuosi samoille kunnille.
Ronkainen uskoo, että Oulun eteläpuolella menee pohjoispuolta paremmin. Liminka, Kempele ja Tyrnäväkin ovat vähän paremmassa jamassa kuin pohjoispuolen kunnat.
Tyrnävälle oli Oulun eteläpuolen moottoritien valmistuminen lottovoitto, joka yhdessä kirkonkylän kaavan kanssa lisäsi kunnan vetovoimaa.
Kempeleen kunnanjohtajan Kari Ahokkaan mielestä vahvan talouden Kempeleen viime vuoden hakemus ei ollut vitsi.
"Näytti, että tilikauden tulos painuu negatiiviseksi, mutta näin ei kuitenkaan käynyt. Vanha suomalainen viisaus sanoo, että yrittänyttä ei laiteta", hän kertoo.
"Tänä vuonna, kun olemme vertailleet kuntien yleistä taloustilannetta, on selvä, että emme missään nimessä voi olla saajien joukossa. Vanha viisaus pätee nytkin; turhan työn tekeminen ei ole viisasta", Ahokas sanoo.
Utajärvi haki
puolta miljoonaa
Hätäapua monena vuonna saanut Utajärvi haki tänä vuonna apua 500 000 euroa.
"No, voi olla, että on turha hakea, mutta talousluvut edellyttävät harkinnanvaraista. Jos ministeriössä halutaan katkaista putki, se on selvä juttu. Mutta luvut edellyttäisivät apua. Asia on valtion harkinnassa ja tyydymme siihen", Utajärven kunnanjohtaja Kyösti Juujärvi sanoo.
