Oulu Kun jyrsijät ja tuhohyönteiset hakevat ihmisasumuksesta ruokaa päivälläkin, ne ottavat isoja riskejä. Se tarkoittaa, että niitä on jo paljon. Maallikko voi ostaa kaupasta kaikenlaista tököttiä tuholaisten päänmenoksi. Jos kutsumattomat vieraat palaavat, on aika kutsua tuholaistorjuja.
Tuholaistorjujan keinot eivät ole vain "myrkyissä". Ammattilaisen keino pitää tuholaiset aisoissa on ennakoida lisääntymispuuhat ja iskeä oikealla hetkellä. Työmaata riittää, tuholaiset ovat lisääntymispuuhissaan hakoja. Täydellisissä olosuhteissa torakasta tulee sukukypsä neljässä kuukaudessa, kärpäsestä noin vuorokaudessa.
Tuholaistorjuja Antero Törmänen Oulusta Pohjolan Desinfiointi Oy:stä veti oman kypsymiskokeensa 1990-luvun alussa Eestissä, hetkeä ennen kuin rajat avautuivat. "Joka maassa on omat luontaiset tuholaisensa. Virossa ne ovat mustat rotat, jotka ovat ketteriä kuin oravat, kiipeilevät minne vaan."
Suomessa viihtyvää harmaata rottaa ei Sodankylää kauempaa löydy. Rotta pitää ihmisestä, koska ruokaa riittää. Linnut ulosteineen ovat salmonellanlevittäjinä riesa. Lintuja ei tapeta, ne karkotetaan äänellä, valolla, piikeillä, verkoilla. Tuhohyönteisiä löytyy kaikkialta.
"Ihmisten sietokyky kaikkia tuholaisia vastaan on selvästi madaltunut", tietää yli kaksikymmentä vuotta alalla toiminut Antero Törmänen.
Pyydysten
tarkastamista
Tuholaistorjujan työsarkaa ovat elintarvikealan tuotantolaitokset - tukusta vähittäismyyntiin - ja yksityistaloudet. Antero Törmästä työllistää elintarvikeala kahdeksankymmentäprosenttisesti.
Torjuja valvoo säännöllisesti toimeksiantajiensa tilojen pyydyksiä; feromoniansoja, kärpäsvalopyydyksiä ja jyrsijäpyydyksiä. Esimerkiksi ruokaravintolan kärpäsvalopyydykset estävät populaation lisääntymisen, kun ensimmäinen pari jo killuu ansassa.
"Tilanteen tasalla pysytään seuraamalla pyydyksiä, jos tuholaisia on, voidaan suunnitella jatkotoimet. Käynneistä tehdään omavalvontaraportti, jonka terveystarkastaja voi tarkistaa: Myrkyillä ei todellakaan juhlita", sanoo Törmänen.
Torjunta-aineet ovat lajin mukaiset; jyrsijöille ryyni- tai vahapohjaisia, hyönteisille vesiliukoisia, kapseloituja ja geelimäisiä. Kun aineita levitetään, varoaika eli ihmisen liikkumisen estäminen tiloissa kestää muutaman tunnin, geelissä ei ole varoaikaa.
Elintarvikealan murheista ovat jyrsijöiden lisäksi hyönteisistä yleisimpiä rohmukuoriainen ja koisat.
Kotitalouksien riesoja ovat tekstiilejä tuhoavien turkiskuoriaisten lisäksi sokeritoukat, muurahaiset ja ampiaiset. Sokerimuurahaiset vetävät kotosalla ilmeet vakaviksi levittäytyessään keittiöntasolta munkkipussiin. Hevosmuurahainen kaivertaa puuta ja heikentää siten puutalon rakenteita.
Taloyhtiöissä
arkoja tilanteita
Taloyhtiöistä yhteyttä ottaa isännöitsijä. On tärkeää tuhota tuholaispopulaatio kerralla kaikista asunnoista. Harvinaisempia kotien vieraita ovat luteet ja torakat. Ne ovat taloyhtiöissä arkoja tilanteita, ja naapurit syyttelevät usein toisiaan.
Geelimäinen feromoniin perustuva aine tappaa hyönteiset vaivattomasti. Hormonitököttiä purskotetaan "pyssyllä" katon rajaan eri pisteisiin. Hyönteinen syö itsensä hengiltä.
Torjunnan ajankohdan pitää olla oikea; turkiskuoriaiset majailevat ajoittain liikkumattomina, joten silloin tuhoamisyritykset eivät tepsi. Pitää tietää mitä ja milloin.
Tutkija Juhani Itämies Oulun yliopiston Eläinmuseosta tuntee tuholaistorjuja Antero Törmäsen hyvin. He ovat silloin tällöin puntaroineet Törmäsen löytöjä. Harvinaisimpia ötököitä on lähetetty Helsingin yliopiston tutkijoille, mutta aina ratkaisua ei löydy sieltäkään.
Kahdeksankymmentäluvun alussa oululaisesta vessanpöntöstä nousi kastemadon näköinen, kahdeksansenttinen, punertavanruskea mato. Itämies arveli sitä viemärilieroksi ja asian varmisti lopulta Helsinkikin.
"Kannasta oli havaintoja muualtakin Suomesta, ja yhä se elää täällä viemäreiden kätköissä. Se kotimaa on Intia ja joenvarret. Tänne se kulkeutui luultavasti kukkapurkin mullan joukossa. Aihetta paniikkiin ei vessankäyttäjillä ole edelleenkään. Mutta kyllä ulkomailta voi tulla matkalaukun kätköissä lymyileviä ikäviäkin matkakumppaneita, kuten pieniä hyönteisiä, myrkyllisiä hämähäkkejä", Itämies muistuttaa.
Satunnaisemmin ulkomailta lähtee mukaan esimerkiksi torakka tai laulukaskas. Torakka ehtinee korkeintaan kehittää yhden sukupolven ja sitten tulee luontainen kato.
Karvat voivat allergisoida
Jos jokin sisätiloissa viihtyvä tuholainen leviää räjähdysmäisesti, on kanta syytä myrkyttää. Varsinkin nykyään, kun ihmisillä on lisääntynyt taipumus allergisoitua.
Hyönteisten karvat ja palaset saattavat altistaa allergian syntyyn. Myrkyttämistä puoltaa myös psykologinen sietokyky. Jos ötökät lisäävät stressiä olemassaolollaan, on syytä helpottaa oloaan ja tuhota ne.
Turkis- ja vaatetuholaisten kannat hiipuvat, sillä ne eivät viihdy nykyaikaisissa, kuivissa asunnoissa. Ongelmallisimpia kotitalouksien vitsauksia ovat puutuholaiset; jumit ja hevosmuurahaiset.
"Jos niiden olemassaolo huomataan alkuvaiheessa, jotain on vielä tehtävissä. Mutta jos ne ehtivät valtaamaan koko rakennuksen, tilanne on vaikea ja ratkaisuja vähän", Antero Törmänen kertoo.
Jos puutarhaan pesiytyy jokin tuholaiskanta, on siitä turha ottaa stressiä. Luontoon kuuluu kantojen vuosittainen vaihtelu. Kun tuhoaa yhden joukkion, voivat saman lajin edustajat pesiytyä seuraavana päivänä naapurista.