Kuusamontien alta purettavien talojen asukkaat ovat erittäin närkästyneitä siitä, millaisia summia heille tarjotaan korvaukseksi siitä, että he menettävät kotinsa tietyömaan alle.
Kuusamontien rakennustöiden takia tien varresta joudutaan purkamaan kymmenkunta rakennusta, joista kuusi on edelleen asuinkäytössä.
Tonttimaasta he saavat korvausta viisikymmentä euroa neliötä.
"Kuusamontien toiselta puolelta, aivan äänivallin takaa myytiin tontteja. Niistä maksettiin kahdeksankymmentä euroa neliöltä. Hieman kauempana tiestä tonttien neliöhinnat olivat jo sadan euron tuntumassa", vertailee Asko Mäkelä Hintan-Parkkisenkankaan pienkiinteistöyhdistyksen puheenjohtaja.
"Nämä ovat tontteja eivätkä raakamaata. Kyllä näistä kunnon hinta pitäisi saada", jatkaa Mäkelä.
Alueen asukkaat pitävät uutta tietä hyvänä asiana. He kuitenkin toivovat saavansa korvauksia sen verran, että heillä olisi mahdollisuus rakentaa uusi asunto jäljelle jäävälle tonttimaalle.
"Vaikka nykyistä pienempikin asunto", kommentoi Sammaltien asukas Erkki Koskinen.
Lain tulkinnassa
eroja
Toimitusinsinööri Sakari Haulos maanmittauslaitokselta kertoo, että asukkaille maksetaan korvauksia keskimäärin 70 000 euroa.
Koskisen tontilla on kaksi asuinrakennusta, joissa on asuinpinta-alaa yhteensä 260 neliötä. Molemmat talot puretaan tien alta, ja tontista lohkaistaan 531 neliötä.
Koskinen saa kahdesta talosta korvausta yhteensä 114 000 ja tontista 26 550 euroa.
Hauloksen mukaan on ihan selvää, että asukkaille maksettavat korvaussummat eivät riitä uusien vastaavien talojen hankkimiseen. Hän kuitenkin muistuttaa, että vanhojen talojen arvo on huomattavasti alhaisempi kuin uusien. Lunastuslaissa todetaan, että lunastajan varallisuusasema ei saa heikentyä eikä parantua.
"Jos heille nyt korvattaisiin uuden rakennuksen rakennuskustannukset heidän varallisuusasemansa kohenisi huomattavasti", toteaa Haulos.
Samaan lainkohtaan vedotaan purkukoneita odottavissa taloissa.
"Jotta minä voisin rakennuttaa tähän tontille uuden talon, minun pitäisi käyttää kaikki säästöni sekä ottaa lainaa. Muuttuuko minun taloudellinen tilanne tämän tapauksen myötä vai ei? Minä väitän, että muuttuu", kuvailee Erkki Koskinen.
Asukkaat vanhoja ihmisiä
Suurin osa talojen asukkaista on vanhuksia, jotka ovat asuneet Kuusamontien varressa vuosikymmeniä. Toini ja Erkki Koskinen muuttivat alueelle 1947 ja 88-vuotias Irma Kähkönen asuu synnyinkodissaan.
Kähkösen tytär Raili Rindelöv ihmettelee, miten tällaista annetaan tapahtua.
"Nykyään puhutaan paljon vanhusten oikeuksista ja kotiasumisen tukemisesta. Nyt vanhat ihmiset joutuvat lähtemään kodeistaan ja korvaussummat ovat aivan mitättömät. Ei tämä ole oikein!"
Myös Korhonen ihmettelee, miksi asiat sujuvat tällä tavalla. "Joka paikassa vain sanotaan, että onhan teillä valitusoikeus."
"Oikeuksista taisteleminen on kuitenkin kuluttavaa ja vaatii asiantuntemusta", jatkaa äitinsä etuja ajava Rindelöv. "Ei vanhojen ihmisten pitäisi enää joutua tällaiseen tilanteeseen."
Korvaussummissa huomioitu markkinahinta
Korvaussummista päätettäessä on otettu huomioon Oulussa tehtyjen asuntokauppojen hinta. Vertailukauppojen löytäminen on Hauloksen mukaan ollut vaikeaa, sillä purettavat rakennukset on rakennettu jo 1940- ja 1950-luvulla.
Rakennusten hinta on määritelty siten, että ensin on kartoitettu vastaavanlaisen uuden talon kustannukset, josta on sitten vähennetty kulumisesta ja vanhentumisesta aiheituvat poistot. Jäljelle jäävä summa maksetaan asukkaille. Lisäksi heille maksetaan lunastettavan maa-alueen hinta.
Raili Rindelöv ihmettelee, miksi asukkaille ei makseta sellaisia korvauksia, joiden avulla voitaisiin hankkia uusi koti.
"Summa olisi edelleen erittäin pieni, kun mietitään sitä, kuinka paljon koko tie tulee maksamaan", hän huomauttaa.