Suomessa on huutava pula kiinteistöjen jätevesihuoltoon erikoistuneista suunnittelijoista. Viime vuoden alussa voimaan tullut asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella pakottaa sadat tuhannet kiinteistöt parantamaan nykyiset tai uusimaan kokonaan jätevesijärjestelmänsä vuoden 2013 loppuun mennessä.
Uudet kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät on rakennettava asiantuntijan laatiman suunnitelman mukaan. Tekniikan tohtori Harri Mattilan mukaan ongelma on siinä, että työelämässä jo olevien yhdyskuntatekniikan insinöörien ja lvi-insinöörien peruskoulutuksessa ei ole huomioitu jätevesien käsittelyä saostuskaivoja pidemmälle.
"Täydennyskoulutusta tarvitaan nyt kipeästi. Talousjätevedet ovat järjestelmien kannalta hankalia vesiä ja kiinteistökohtaisissa jätevesijärjestelmissä on monia sudenkuoppia", Hämeen ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian koulutusohjelman yliopettajana työskentelevä Mattila sanoo.
Hän epäilee, että jätevesijärjestelmien parantamiselle annettu kymmenen vuoden siirtymäaika käy erittäin kireäksi. Todennäköistä on, että osalla kiinteistöistä työt ovat vielä kesken siirtymäajan umpeutuessa vuoden 2013 lopussa.
Hajajätevesiasetus koskee Suomessa noin 250 000 ympärivuotista asuntoa ja noin 460 000 kesämökkiä. Kolmasosa ympärivuotisista asunnoista ja pieni osa kesämökeistä voitaneen jatkossa liittää viemäriverkostoon.
"Jäljelle jää vielä noin 600 000 kohdetta. Kun aikaa on enää kahdeksan vuotta, niin suunnittelijoiden pitäisi tehdä vuosittain tuhansia kohteita", konkretisoi Harri Mattila syntyneen ongelman.
Käytännössä urakka on niin mittava, että eri puolilla Suomea jo pidetyt haja-asutuksen jätevesihuollon suunnittelijakoulutukset eivät tilannetta vielä ratkaisevasti helpota. Suunnittelijoiden työtaakkaa keventää kuitenkin se, että suuri osa kesäasunnoista täyttää jo valmiiksi lain vaatimukset. Toisaalta uudisrakentaminen työllistää suunnittelijoita koko ajan vanhojen kohteiden rinnalla.
"Suunnittelua vaativia jo olemassa olevia kiinteistöjä jää joka tapauksessa muutama sata tuhatta. Yksi suunnittelija tarvitsee ainakin yhden työpäivän suunnitelman tekemiseen, joten voi sanoa, että jos muutaman suunnitelman ehtii viikossa tekemään, niin tahti on jo aika kova", Mattila toteaa.
Järjestelmät tehtävä toimiviksi
Suunnittelijapulaakin enemmän Harri Mattila on huolissaan suunnitelmien ja työn laadusta sekä jätevesijärjestelmien toimivuudesta. Koska asetuksella pyritään kohentamaan vesiensuojelun tilaa, täytyisi tavoitteena olla järjestelmien toimivuus.
"Kuntien rakennusvalvontaviranomaisten on valvottava, että rakentamisen laatu on korkea. Lupia tulisi myöntää vain asiantuntevien suunnittelijoiden laatimille suunnitelmille."
Harri Mattila on kouluttanut jätevesisuunnittelijoita muun muassa Raahessa. Raahen seutukunnan jätevesihankkeen järjestämä koulutus keräsi 22 osallistujaa, joista osa oli seutukunnan kuntien viranhaltijoita.
"Ihan hyvä, että koulutukseen lähti mukaan myös kuntien virkamiehiä, koska he ovat niitä, jotka aikanaan myöntävät lupia uusia jätevesijärjestelmille", jätevesihankkeen projektipäällikkö Kari Pietilä toteaa.
Raahen seutukunnassa hajajätevesiasetus koskee noin 6 000 kiinteistöä. Pietilän mukaan alueella olisi jo nyt töitä ja tarvetta suunnittelijoille, sillä osalla kiinteistöstä nykyinen järjestelmä ei enää toimi.