Tänä vuonna Iijoen ja sen edustan merialueen lohisaaliit ovat olleet paremmat kuin viime- ja toissavuonna. Saalismäärä jää kuitenkin puoleen vuosien 1996-1998 huippumääristä. Aikainen jäiden lähtö ja lämmin kevät ovat aikaistaneet lohen nousemista tänä vuonna.
Normaalisti isoja lohia tulee Iin kalastajien mukaan juhannukseen asti, loppukesällä rysään ui lähinnä kossia, pieniä alle nelikiloisia uroskaloja.
"Lohen tulo Iijokeen loppui kuin seinään viime keskiviikkona", manaa harrastajapyytäjä Heikki Viinamäki. "Merellä oli jonkun verran."
Iijokisuu kuuluu yhdessä Kemi- ja Oulujokisuun sekä Hailuodon eteläpuolen kanssa terminaalialueeseen, jolla on vapaa lohenkalastusoikeus. Käytännössä tämä tarkoittaa pyynnin aloittamista heti, kun jäät ovat lähteneet. Iijoen lohet talvehtivat Itämeressä ja palaavat takaisin jäiden lähdettyä.
Kalastajia kismittää Iijoessa, Kemijoessa ja Oulujoessa kasvatettujen lohien jääminen etelän kalastajien verkkoihin.
"Iijoen lohet kasvavat Itämerellä sukukypsäksi. Palatessaan tänne jatkamaan sukua, ne nitistetään matkalla", toteaa Iijoen kalastuskuntien hoitotoimikunnan puheenjohtaja Risto Tolonen. Iijokilaisista tuntuukin, että Iijoessa kasvatetaan lohia etelän herroille. Tolosen mukaan 70-80 prosenttia Iin lohista pyydystetään muualla.
Närää Perämerellä on herättänyt maa- ja metsätalousministeriön suunnitelma leikata lohien rasvaevät ja vapauttaa lohenkalastus rannikkoalueilla.
Uskollinen taimen
Eilen maanantaina Heikki Viinamäen neljästä avorysästä saaliiksi tuli viisi lohta.
"Tämähän on parempi kuin Pietarin kaksi kalaa", Viinamäki iloitsee lipossa sätkivästä 7 kiloisesta vonkaleesta. Kaikki tunnistetaan Iijoen omiksi kasvateiksi. Luonnonlohta Tolonen arvioi olevan prosentin kaikista pyydetyistä. Luonnonlohta ei Iijoessa ole juuri tavattu voimalaitoksen rakentamisen jälkeen. Viinamäellä on ollut sama loukku Käyränletossa 20 vuotta. Tänä aikana rysään uineiden lohien määrä on vuosi vuodelta vähentynyt.
Palatessaan rysiä kokemasta Viinamäki ja Tolonen pysähtyvät taimenten kasvatusaltaan luona.Voimayhtiö velvoite määrää Iijoessa kasvatettavaksi 300 000 lohta ja 28 000 taimenta vuodessa. Kalojen jatkokasvatuksesta huolehtivat kalastuskunnat.
"Olisi parempi siirtyä taimenelle ja lopettaa lohihommat kokonaan", miehet miettivät. Lohikaloihin kuuluva taimen kasvaa huonommin, mutta pysyttelee koko elämänsä samoilla vesillä.
Hailuodon länsiosassa riista- ja kalatutkimuksen luvalla lohia pyytävä Jaakko Urho pitää kevään saalista kelvollisena ja tämän viikon saalista tyydyttävänä.
Maanantaina Urhon rysään oli eksynyt 28 lohta, jotka tutkimusten jälkeen tulevat myyntiin Oulussa. "Viime vuonna ei ollut ollenkaan tutkimuspyyntiä Perämerellä", Urho muistuttaa. Lohenpyynnin vapautuessa viime vuonna 25.kesäkuuta saaliit olivat pieniä ja koostuivat lähes yksinomaan pienistä kosseista. Lauantaina alkava Perämeren vapaa kalastus ajoittuu monien mielestä liian myöhälle.