Istanbul Presidentti Tarja Halosen yhden yön visiitti Naton huippukokoukseen Istanbuliin ei muuttanut hänen suhtautumistaan Suomen jäsenyyteen. Halonen varoi lehdistötilaisuudessa ottamasta kantaa suuntaan tai toiseen, muistuttaen vain istuvansa hallituksen kanssa työryhmässä, joka laatii turvallisuusjärjestelyistä selontekoa eduskunnalle.
Halonen osallistui Istanbulissa Naton ja sen rauhankumppanuusmaiden yhteiselimen, niin sanotun Euroatlanttisen kumppanuusneuvoston kokoukseen. Kokouspuheessaan hän jakoi kiitosta Naton ja EU:n laajenemiselle.
"Suomi pitää kumpaakin laajentumista hyvin tervetulleena. Merkitys on suuri niin uusille ja vanhoille jäsenille kuin laajentuneille yhteisöille kokonaisuutena. On tärkeää, että nämä ovet pysyvät avoimina myös tulevaisuudessa", Halonen sanoi kolmiminuuttisessa puheessaan.
Halonen muistutti suomalaistoimittajille, että tärkeää on, että ne maat jotka olivat halukkaita, ovat päässeet jäseniksi. On jokaisen maan oikeus valita omat turvallisuusjärjestelynsä, myös niiden jotka haluavat jättäytyä sotilasliiton ulkopuolelle, presidentti Halonen jatkoi.
"Ei siitä niin kauaa ole, kun minulta kysyttiin, tukeeko Suomi Baltian maiden Nato-jäsenyyttä. Koetin vakuuttaa, että kyllä sitä on tuettu sekä idässä että lännessä", Halonen sanoi. Hänen mukaansa Suomi on saanut nyt siitä kiitollisuuden osoituksia.
Suomelle
kiitosta
Suomea kohdeltiin presidentti Halosen mukaan Istanbulissa hyvin. Syynä on Suomen panos Naton rauhankumppanuusohjelmaan.
"Me olemme sellainen partneri, jollaisia toivotaan lisää. Suomi ja Ruotsi saivat Yhdysvaltain ulkoministeriltä Colin Powellilta erityiskiitokset siitä mitä olemme tehneet", Halonen iloitsi.
Presidentti Tarja Halonen muistutti, että onnistujia on sekä niissä maissa jotka ovat valinneet liittoutumisen, että niissä jotka ovat vapaaehtoisesti jättäytyneet Naton ulkopuolelle.
"Suomi, Ruotsi, Itävalta ja Irlanti ovat kannustavia esimerkkejä siitä, että maat jotka eivät ehkä ajattele jäsenyyttä Natossa, voivat ajatella lähempää yhteistyötä Naton kanssa", presidentti Halonen pohdiskeli.
Puolustusministeri Seppo Kääriäinen sanoi, että rauhankumppanuusohjelman arvo tunnustettiin huippukokouksen julkilausumissa. Suomelle tärkeitä ovat lupaukset päästä varhaisessa vaiheessa mukaan rauhanturvaoperaatioiden valmisteluun ja seuraamaan Naton esikuntatyöskentelyä.
Poliisien koulutus
opettavainen kokemus
Irak oli vahvasti esillä presidentti Tarja Halosen keskusteluissa Istanbulissa.
Maanantaina tapahtunut vallanvaihto Irakissa ilahdutti Halosta. "On tietysti hyvä ja myönteinen asia, että kansa joka haluaa demokratiaa ja valtaa, saa sitä", Halonen kommentoi.
Suomi osallistuu Irakin jälleenrakennukseen kouluttamalla irakilaisia poliiseja Jordaniassa. Opetusta antaa viisi suomalaispoliisia. Hanke ei suju ilman ongelmia. "Se on ollut hyvin opettavainen kokemus", Halonen sanoi.
Nato päätti Istanbulissa aloittaa Irakin turvallisuuselinten henkilöstön - sotilaiden, rajavartioiden, tullimiesten ja poliisien - kouluttamisen. Suomi ei ole lisäämässä omia ponnistelujaan.
"Parempi ettei ennakoida kovin paljon, koska armeijan kouluttaminen on asia, josta keskustellaan Euroopan unionin puolella", presidentti Halonen lisäsi.
Bushin solmio
ojennukseen
Prahan huippukokouksessa marraskuussa 2002 presidentti Tarja Halonen istui illallispöydässä Yhdysvaltain presidentin George W. Bushin vieressä. Nyt hän pääsi valtionpäämiesten ryhmäkuvaa, niin sanottua "perhekuvaa" otettaessa suoristamaan Bushin solmiota.
Halonen tähdensi, että solmionkorjausoperaatio tapahtui Bushin pyynnöstä. "Hän vakuutti, että tämä on vain ystävällismielisten maiden kommunikointia", Halonen naurahti.
Halonen oli kertonut Bushille, että Suomen televisiossa pyörii poliittinen satiiri, jossa presidentti korjailee jatkuvasti miehensä solmiota.
Solmion oikomisen ohessa presidentit olivat ehtineet vaihtaa muutaman sanan Irakin tilanteesta ja irakilaisnaisten asemasta. Muutoin kahdenkeskisille keskusteluille ei juuri liiennyt aikaa Istanbulissa, presidentti Halonen harmitteli.