Sota-aikana Suomen armeijan käsiin jäi lähes 70 000 neuvostosotavankia, joiden kuolleisuus jatkosodan kohosi aikana kansainvälisestikin vertailtuna huomattavan korkeaksi.
Suomalaisten haltuun joutui myös Lapin sodan ja Suursaaren valtauksen yhteydessä 1944-1945 yli 2 000 saksalaista sotavankia, jotka sodan päätyttyä luovutettiin Neuvostoliitolle. Saksalaisten viranomaisten käsiin Suomi luovutti sodan aikana noin 2 800 sotavankia.
Sodan päätyttyä Suomi palautti lähes kaikki maassa oleskelleet Neuvostoliiton ja Neuvostoliiton miehittämien maiden kansalaiset välirauhansopimuksen nojalla. Ulkomailla internoiduiksi joutui myös suomalaisia merimiehiä ja muita siviilihenkilöitä, joiden joukossa oli noin 800 saksalaisten joukkojen mukaan lähtenyttä suomalaisnaista.
Tutkimustyölle vauhtia USA:sta
Sotavankien kohtelu sekä luovutukset Neuvostoliitolle ja Saksalle nousivat pintaan vuonna 2004, kun Elina Sana julkaisi teoksensa "Luovutetut". Kirjan väitteet juutalaisten luovutuksista Saksalle sai Yhdysvalloissa toimivan Simon Wiesenthal Centerin tiedustelemaan tasavallan presidentin kanslialta Suomen jatkotoimenpiteitä asiassa.
Tutkimustilannetta selvittämään kutsuttiin professori Heikki Ylikangas.
"Ylikankaan suositusten mukaisesti valtioneuvoston kanslia antoi noin kaksi vuotta sitten Kansallisarkistolle tehtäväksi selvittää sodanaikaisia sotavankikuolemia suomalaisilla sotavankileireillä sekä ihmisluovutuksia Saksaan ja Neuvostoliitoon", tutkimusjohtaja Lars Westerlund kertoo.
Lapin vankileireistä vähän tietoa
Parhaillaan tutkimushankkeessa tallennetaan Suomen leireille menehtyneiden neuvostosotavankien henkilötietoja ja luovutettujen henkilötietoja.
"Tallennustyöstä on tähän mennessä tehty noin kolmas osa. Aikataulussa olemme. Toivomme edelleen yleisöltä tapahtumista lisätietoja, vaikkakin arkistomme ovat hyvät", Westerlund kertoo.
Saksalaisten sotavankileirit Pohjois-Suomessa eivät kuulu tutkimushankkeeseen, mutta Westerlund on paneutunut myös niihin saksalaisen kollegansa Reinhardt Oton avustuksella.
"Teemme hänen kanssaan yhteistyötä, sillä Suomen arkistoissa ei ole juuri tietoja saksalaisten sotavankileireistä, koska saksalaiset veivät arkistonsa mukanaan vetäytyessään Lapista. Yleensäkin tietoja leireistä on säilynyt vähän, sillä esimerkiksi leiriarkistot ovat kadonneet.
Saksalaistutkijalla on kuitenkin seitsemän kansiota hajatietoja saksalaisten Lapin sotavankileireistä, joten pohjaa niidenkin tutkimiselle on", Westerlund kertoo.
Saksalaisilla yli 50 sotavankileiriä
Lars Westerlund ja Reinhardt Otto tekivät kolme viikkoa sitten tutustumisretken saksalaisten sotavankileirin sijoituspaikoille.
"Lapissa, Vanhassa Sallassa ja Petsamossa oli yli 50 saksalaisten sotavankileiriä, alaleiriä tai sotavankien suurempaa työmaata.
Saksalaistutkija arvelee, että yhteensä saksalaisten hallussa oli noin
25 000 neuvostosotavankia. Saksalaisten sodankäynti Lapissa ei oikein sujunut suunnitelmien mukaan, mistä johtuen he saivat Petsamon, Sallan ja Kiestingin rintamilla vain vajaat 2 000 neuvostosotavankia", Westerlund kertoo.
Saksalaiset käyttivät vankeja teiden ja rautateiden rakennustöissä sekä metsätöissä hakkaamassa polttopuita ja rakennustarpeita. Siksi Suomen itärintamalta saadut sotavangit eivät riittäneet.
"Saksalaiset toivatkin muualta Venäjän rintamilta Lappiin yli 20 000 neuvostosotavankia. Heidän pääleirit Stalag 309 ja Stalag 322 sijaitsivat Sallan Kuolajärvellä Kirkkoniemen Elvenesissä. Löysimme retkellämme molempien leirin paikat", Westerlund kertoo.