Kiistassa EU:n sokerintuotannosta päästiin lopulta tulokseen, joka näyttää yllättäneen myönteisesti monetkin tahot, jopa pahinta pelänneet suomalaistuottajat. Sovun perusteella sokerijuurikas kasvaa Suomessa vastakin. Pettyneitäkin ääniä tosin kuultiin.
Vielä tiistaina, kun 11 maan ministerit vetäytyivät neuvottelemaan uudesta markkinajärjestelmästä, sopuun pääsy näytti ristiriitaisten vaatimusten vuoksi ylivoimaiselta. Neuvottelujen vaikeutta kuvaa ilmeisen osuvasti unionin maatalouskomissaarin Mariann Fischer Boelin lausunto sovun jo synnyttyä: "Nyt tiedän, miltä tuntuu joutua ampiaispesään."
Suomalaisten sokerintuottajien raskaat vaatimukset oli neuvotteluissa kasattu ministeri Juha Korkeaojan niskaan. Pahimmassa tapauksessa uuden sokeriasetuksen pelättiin lopettavan Suomesta sekä sokerijuurikkaan viljelyn että kummatkin sokeritehtaista. Nyt ainakin toinen Suomen tehtaista säilynee. Tehtaat toimivat Salossa ja Säkylässä, Suomen sokerintuotannon ydinalueella. Juurikasta viljeleviä tiloja on maassa noin 2 500.
Suomi saa sovun perusteella itselleen erityisoikeuden maksaa viljelijöille kansallista erityistukea. Sen lisäksi viljelijät saavat unionin tukea. Tukien lasketaan merkitsevän 96-prosenttista korvausta hinnanalennuksesta. Ei mitenkään huono tulos. Maataloustuottajien keskusliittoa MTK:ta sovussa näyttää silti kismittävän se, että Suomi joutuu tukemaan tuotantoa kansallisesti. Sokerintuottajan näkökulmasta lienee kuitenkin yhdentekevää, mistä tuki tulee.
Kannattaa taustana muistaa sekin, että EU:n sisämarkkinoilla sokerin käypä hinta on ollut kolme kertaa korkeampi kuin sokerin maailmanmarkkinahinta. Paineet hintojen laskuun olivat sen vuoksi kovat.
MTK pahoitteli myös sitä, että EU kiristi sokerintuotantoa alaspäin, vaikka Suomessa ei nytkään ole ylituotantoa. MTK:n soisi kuitenkin olevan ratkaisuun tyytyväinen. Kun unionin sokerintuotantoa aiotaan kolmanneksella pudottaa, on kohtuutonta odottaa, että meillä tuotantoa voitaisiin kasvattaa.
Ministeri Korkeaoja piti nyt saavutettua ratkaisua merkittävänä siksi, että hänen mukaansa EU:lta saatu erityiskohtelu tunnustaa ensimmäistä kertaa Suomen erityisolot. Sillä voi olla merkitystä myös vastaisuudessa. Kriisiaikojen varalta on kaiken kaikkiaan tärkeää, että Suomi voi tuottaa ainakin osa sokeristaan itse.
paakirjoitus@kaleva.fi