Kajaani Edes Suomen ulkoministeriys ei ole avannut Erkki Tuomiojalle Moskovan ja Lontoon arkistoja, joista hän on yrittänyt saada tietoja virolaissyntyisestä isoäidistään Hella Wuolijoesta ja tämän sisaresta SalmeMurrikista. "Olen kirjoittanut presidentti Putinille ja käyttänyt häikäilemättömästi nykyistä asemaani hyväkseni", hän tunnusti tiistaina runoviikolla.
Tuomioja on kirjoittanut myös kollegoilleen Englantiin ja Venäjälle. Hänelle on jopa aiottu luovuttaa hänen pyytämiään tietoja, mutta sitten on paljastunut, että ne ovat kummassakin maassa edelleen salaisia. "Yrityksiä on siis jatkettava."
"Hella Wuolijoen suhteet Neuvostoliittoon eivät välttämättä olleet ihan viattomia", arvioi Tuomioja.
Hella Wuolijoki oli Runoilija-peiteniminen Neuvostoliiton agentti, tyttärenpoika myönsi. Kun Viron KGB:n arkistot ovat auenneet, Tuomioja on löytänyt Runoilijan nimellä raportoituja keskusteluja valtiomies Jaan Tönissonin kanssa.
Ruotsin Säpon arkistoista Tuomioja on itse lukenut, ettei Ruotsin turvallisuuspoliisi pystynyt paljastamaan mitään Hella Wuolijoen ja Neuvostoliiton suurlähettilään Aleksandra Kollontain sodanaikaisista tapaamisista. "Virka-aika päättyi kello 16 ja naiset kohtasivat iltaisin. Mitään ei siis löytynyt."
Hella Wuolijoki joutui sodan aikana vankilaan maanpetoksesta syytettynä, syyttäjä vaati kuolemantuomiota, mutta tuomio oli elinkautinen, joka sitten päättyi välirauhan aikana, kun Hellaa jälleen tarvittiin ja hänestä tuli mm. Yleisradion pääjohtaja ja kun J.K.Paasikivi kirjoitti päiväkirjoihinsa, miten "tuo ulkomainen nainen on häpeäksi maallemme".
Vankilassa o llessaan Hella Wuolijoki kirjoitti viisiosaiset muistelmansa, joista tyttärenpoika sanoo:
"Niiden historiallinen tarkkuus ei ole sataprosenttista. Niihin on suhtauduttava yhtä paljon kirjallisuutena kuin historiana."
Eino Leino
työhuoneen seinällä
Ystävistä Tuomioja nosti erityisesti esille Eino Leinon, isoisänsä ja isoäitinsä kesänviettokaverin, 90 vuoden takaa Kukkean saaresta. Tämä mies on tarkkaillut jo neljä vuotta Antti Favénin maalaamana ulkoministeriä hänen työhuoneessaan kirjoituspöydän vastapäiseltä seinältä.
Leinon kanssa Tuomiojan isovanhemmat Hella ja Sulo Wuolijoki jännittivät ensimmäisen maailmansodan puhkeamista kesäkuukausina 1914. Tuosta Kukkean kesästä on Väinö Kirstinältä tulossa essee, kertoi ulkoministeri Tuomioja.
Työhuoneen maalaus, jota isoäiti Hella oli aikanaan luonnehtinut eläväksi haavaksi kansan ruumiissa, tuijotteli Kouta-salin seinälle projisoituna koko Tuomiojan vierailun ajan päivän teemasta, Kuumasta Hellasta, innostunutta yleisöä.
"Eino Leinon ja Hella Wuolijoen suhde oli dialektinen", Tuomioja määritteli, koska Hella kävi Leinon kanssa kamppailua miehensä sielusta. Kumpikaan miehistä ei sylkenyt lasiin. Lopulta Eino Leino voitti kamppailun ja Hella erosi miehestään mutta ei jättänyt Wuolijoen sukua. Hän omaksui hämmästyttävällä tavalla hämäläisyyden, arvioi tyttärenpoika ja totesi että käsite Niskavuori on alkanut elää omaa elämäänsä.
Aluksi Hella Wuolijoki kirjoitti viroksi mutta, koska oli menestyvä liikenainen, jätti kirjoittamisen 20 vuodeksi. Hänen firmansa Aunuksen Puun konkurssi 30-luvulla sai hänet jälleen kirjoittamaan ja hän "pystyi jatkamaan kartanoineen melko ylellistä elämää".
Hella oli 30-luvulla poliittisesti niin kuuma nimi, että joutui aloittamaan Niskavuori-sarjansa, Niskavuoren naiset, 1936 salanimellä Juhani Tervapää. Hän otti hyvin paljon henkilöhahmoja näytelmiinsä Wuolijoen suvusta.
"Hämmästyttävää, että niistä aina löytyy jotakin uutta", Tuomioja sanoi Niskavuori-näytelmistä, joita tämäkin kesänä menee puolisen tusinaa suomalaisissa kesäteattereissa.
Isoäitiänsä Tuomioja luonnehti epäjohdonmukaisuudessaan johdonmukaiseksi, jopa laskelmoivaksi. Hänen suurpiirteisyytensä oli hallitseva ja yhteistyö tuotti tuloksia mm. Eino Salmelaisen ja Bertolt Brechtin kanssa.
"Ei meillä ollut sellaista mummi-suhdetta, että olisin istunut hänen polvellaan. Ei hän ollut sitä tyyppiä", tyttärenpoika muistelee 50 vuotta sitten kuollutta isoäitiään.
"Joku
sekunda"
Hontelo, vaaleahiuksinen Iiro Kajas, jonka nimikkokoulun viimeinen vieras Tuomioja tänä kesänä oli, tunnusti, että häntä on usein luultu ulkoministeri Erkki Tuomiojaksi.
Eräänä vappuna Helsingin työväentalolla häntä tuli tarkkailemaan joku mies ihan läheltä, palasi sitten seurueensa luo ja totesi:
"Eiii - tämä on joku sekunda!"
"Minusta se oli vain huono kirja, mutta kun ulkoministeri sanoo sen, niin se on uutinen", torjui Tuomioja, kun keskustelu koukkasi Ilkka Remeksen dekkariin Ikiyö, jonka idästä tulleisiin pahantekijöihin, huumekauppiaisiin ja muihin Tuomioja on ottanut kantaa.
"Meillä on kaikkea tarpeeksi. Maailman väkiluku nousee ainakin yhdeksään miljardiin. Ellei ihmislaji opi elämään, sillä ei ole tulevaisuutta!" kommentoi Tuomioja päättyneen festivaalin teemaa, joka kysyi, paljonko on tarpeeksi.
