Moni on unohtanut, että ennen oli arkipäivää synnyttää kotona. Naisten tautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Miettinen kertoo, että kotisynnytys unohtui, kun synnytyksiä ruvettiin siirtämään 1960-luvulla pikkuhiljaa sairaaloihin. Samalla luotiin neuvolajärjestelmä.
"Ja meidät suomalaiset on opetettu tottelemaan ja uskomaan asiantuntijoita. Vaatii naiselta hyvää itsetuntoa, paljon energiaa ja vahvaa luonnetta, jos haluaa synnyttää kotona", Miettinen kuvailee.
Syntymärekisterin mukaan vuosittain noin kymmenen perhettä valitsee lapsensa syntymäpaikaksi kodin. Suomen järjestelmä on rakennettu sairaalasynnytysten varaan, ja suurin osa perheistä on tyytyväisiä järjestelyyn.
Aiheesta on tehty jonkin verran tutkimuksia. Ensimmäisten joukossa tehty tanskalaistutkimus esimerkiksi esitti johtopäätöksenään vuonna 1997, että kotisynnytykset ovat kokeneen kätilön avustamina, sairaalajärjestelmän taustatuella ja motivoituneilla matalan riskin synnyttäjillä yhtä turvallisia kuin sairaalasynnytykset. Vastakkaisien näkemyksen mukaan kotisynnytykset lisäävät riskejä ja lisäksi kustannuksia, koska ne vaativat henkilökunnalta raskasta päivystysvalmiuteen sitoutumista. Kansainvälisten ohjeiden mukaan kotisynnytyksestä matka leikkaukseen saa kestää enintään 20--30 minuuttia. Ammattilaisen pitää olla kotisynnytyksessä mukana ja lähtötilanteen normaali.
"Esimerkiksi hapetusväline pitää olla ammattilaisella mukana kotisynnytyksessä", Miettinen muistuttaa.
Lisätietoa kotisynnytyksestä: http://www.lapsiperhe.net/aktiivinensynnytys/