Suomi liittyi keskiviikkona kansainväliseen tähtitieteen tutkimusjärjestöön, Euroopan eteläisen observatorion ESO:n jäseneksi. Jäsenyys avaa tähtitieteen tutkijoille ja teollisuudelle mahdollisuuksia osallistua ESO:n uusien teleskooppi- ja instrumenttihankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Jäsenyys ESO:ssa maksaa Suomelle vuosittain 1,8 miljoonaa euroa, minkä lisäksi Suomi maksoi liittymismaksuna 12,8 miljoonaa. Liittymismaksusta Suomi saa takaisin 2,5 miljoonaa euroa, kun se toteuttaa ESO:n johtaman ja valvoman data-analyysihankkeen.
Suomen ESO-jäsenyyttä hallinnoi Suomen Akatemia.
Helsingin yliopiston professorin Kalevi Mattilan mukaan jäsenyydestä on Suomelle paljon hyötyä, vaikka se tuleekin kalliiksi.
- ESO:lla on maailman parhaat teleskoopit ja mittalaitteet, joita voimme nyt päästä käyttämään. Lisäksi jäsenyys tuo kansainvälisiä yhteyksiä ja huipputekniikan tilauksia suomalaiselle teollisuudelle.
Uusia tutkimustuloksia infrapunasäteilystä
Tähtitieteen tutkimus on viime vuosina edistynyt hyvää vauhtia. Uusia tuloksia on saatu, kun on pystytty mittaamaan näkyvää valoa pidempiaaltoista infrapuna- ja radiosäteilyä.
- Vastasyntyneitä tähtiä on vaikea tutkia, koska niitä ympäröivä tiheä pölyvaippa estää meitä näkemästä itse tähtiä. Infrapuna-aallonpituudet läpäisevät paremmin pölyn, ja näemme tähdet paremmin, kertoo filosofian tohtori Kimmo Lehtinen Helsingin yliopistosta.
Maan ilmakehä ei kuitenkaan päästä kaikkea infrapunasäteilyä läpi, joten havaintoja joudutaan tekemään maata kiertävistä satelliiteista. Niiden avulla tutkijat ovat löytäneet syntyvien tähtien varhaisia esivaiheita kylmistä ja pimeistä tähtien välisistä pilvistä.
Jonkin verran infrapunasäteilyä pystytään mittaamaan myös maan pinnalta. Parhaat tulokset saadaan teleskoopeilla, jotka on sijoitettu korkealle vuoristoon, missä ilmakehän häiritsevä vaikutus jää mahdollisimman pieneksi.
- Suomen ESO-jäsenyys tarjoaakin tutkijoille mahdollisuudet käyttää järjestön Chilen ylätasangoille sijoitettuja teleskooppeja.