"Investoinneilla saadaan säästöjä". Näin vakuutti Suomen Telia-Soneran toimitusjohtaja Juho Lipsanen tiistaina raottaessaan yhtiön kesästä asti hiomaa kasvustrategiaa. Telia-Sonera tuoreistaa johtoryhmää, nostaa asiakkaan etulinjaan ja aikoo säästää henkilöstönsä irtisanomisilta.
"Liikevaihto on laskenut ja kulut ovat nousseet, se trendi on käännettävä", Lipsanen toteaa. Kyse on tasapainosta, hän viittaa ja suunnittelee 50 miljoonan investointeja. "Nyt on hyvä aika investoida, koska muut eivät tee sitä." Kuluja voidaan taas lisätä, kunhan kassavirta kohenee, Lipsanen lupaa.
Telia-Soneralla on edessä 200 miljoonan euron vuosisäästöihin tähtäävä hevoskuuri, siis jo ensi vuodesta toteutuvien sadan miljoonan kustannussäästön lisäksi. Vaikutusten pitäisi näkyä 2008 alkaen. Silti saattavat vakinaiset työntekijät ensi kädessä huokaista helpotuksesta. Pelättyjen supistusten sijaan selvitään luonnollisella poistumalla.
"Tiettyjen työtehtävien määrä muuttuu, osassa tarvitaan enemmän", Lipsanen viittaa ilmeisen rajuihin sisäisiin muutoksiin työvoiman painotuksissa. Ainakin verkkopuoli vetänee puoleensa aikaisempaa enemmän työntekijöitä, myös asiakaslähtöiset liiketoiminnot organisoidaan uudelleen. Hallintokin tarvitsisi heti 30 ihmistä lisää.
Uutta tietänee sekin, että varsin mystisin käsittein muutoksista ainakin toistaiseksi puhunut Lipsanen lupasi myös "kannibalisoida omia tuotteita".
Asiakkaitahan Telia-Soneralla on peräti 2,5 miljoonaa eli puoli Suomea. Joten tältä pohjalta pitäisi kyllä olla mahdollisuus tehdä myös tulosta.
Liikkumavaraa
Telia-Sonera työllistää Suomessa noin 6 300 työntekijää. Heistä noin 600 on määräaikaisia. Lisäksi erilaisissa työsuhteissa toimii noin 300 vuokratyöntekijää. Varhaiseläkemahdollisuuksien piiriin taas kuuluu puolentuhatta ihmistä. "Liikkumavara on yli tuhat ihmistä", summaa henkilöstöjohtaja Juha Pentti.
Hän luottaa kuitenkin siihen, että uusiakin on palkattava lähivuosien aikana. "Investoinnit tuovat uutta työtä." Yhtiöllä on pääkaupunkiseudulla noin 2 500 työntekijää. Joten valtaosa soneralaisista toimii jo nyt muualla.
Vaikka investointeja ohjataan esimerkiksi internetpohjaisiin tietoverkkoihin, on kaiken uudistuksen perustana nyt tuoda resurssit lähelle asiakasta. "Pitää katsoa putken päihin", Lipsanen hehkuttaa uutta painopistettä, nopeutettua it-migraatiota. Sen nimissä teleala lupaa tietotekniikan ja asiakkaan tarpeiden vielä resonoivan keskenään, ajasta ja paikasta, laitteesta tai liitäntätavasta riippumatta.
Painotuksia ohjaa se, että laajakaistakäyttäjien määrä tuplaantuu vuosittain. Yhtiö on kehitysohjelmansa tueksi uudelleenstrukturoitu neliapilaksi, joka käsittää kolme liiketoimintavastuullista yksikköä eli kuluttaja-, yritys- ja tietoyhteiskuntapalvelut sekä asiakashallinnon.
Uusia kasvoja
Johtoryhmään on kutsuttu neljä uutta kasvoa. "On korkea aika, että asiakkuus ja asiakasuskollisuus palkitaan", lupaa esimerkiksi Esa Rautalinko, joka siirtyy joulukuun alusta vastaamaan kuluttajien matkaviestintä- ja viihdepalveluista.
Rautalinko arvioi myös televiestintämarkkinoiden valtaosan liittyvän täysin muihin toimintoihin kuin rationaalisiin tarpeisiin. Hänen mukaansa viihtymiseen liittyviä "sydämen asioita" olisi 80 prosenttia. Muun muassa "saippuaa ja olutta" aikaisemmin Hartwallilla sekä Unileverillä myynyt Rautalinko kaavaileekin viihdepalveluille jatkossa lisää tilaa ja samalla mahdollisuuksia uudistaa hinnoittelua.
Myös maakunnissa alan kilpailu kiristynee entisestään. Siitä tulee huolehtimaan Eero Sinkkonen, joka vaihtaa tietoyhteiskuntajohtajaksi Turun seudun Auriasta.