Suomi parantaa ihmiskaupan uhreiksi joutuneiden turvaa. Työministeriön lakiehdotuksen mukaan vastaanottokeskukset ryhtyvät syksyllä ja toden teolla vuodenvaihteessa koordinoimaan yhteistyötä, jonka avulla väkivallan uhan alla eläville ihmiskaupan uhreille saataisiin nopeasti apua.
Joutsenon ja Oulun vastaanottokeskusten yhteyteen muodostetaan asiantuntijaryhmät, jotka miettivät tapauskohtaisesti uhreille annettavaa apua, asumisen järjestelyjä, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä oikeudellista tukea.
Kalevan saamien tietojen mukaan erityisesti alaikäiset ihmiskaupan uhrit aiotaan sijoittaa turvaan muualle kuin pääkaupunkiseudulle. Työministeriön erikoissuunnittelijan Tero Mikkolan mukaan sekä aikuiset että lapsiuhrit pyritään sijoittamaan tapauskohtaisesti eri puolille Suomea.
"Tilanne voi olla sellainen, että uhri joutuu vaihtamaan asuinpaikkaa turvallisuuden takia nopeastikin. Uhrin haavoittuvuus on eri luokkaa kuin tavallisella turvapaikanhakijalla. Uhri voi muuttaa esimerkiksi kunnan hankkimaan tukiasuntoon." Ihmiskaupan uhrin kannalta suurin uhka on, että rikollisjärjestö pyrkii yleensä ottamaan omansa takaisin lähes keinolla millä hyvänsä.
Kansainvälisten selvitysten mukaan 65--85 prosenttiin ihmiskauppatapauksista liittyy tavalla tai toisella prostituutio. Tarkka arviointi on ongelmallista, koska parituksen ja ihmiskaupan välinen raja on häilyvä. Karkean erottelun mukaan ihmiskauppa menee paritusta pidemmälle ihmisen vapauden riistossa.