Oulu Oikeusministeriö ei lämpene rikosoikeuden professori Terttu Utriaisen ehdotukselle, jonka mukaan murhasta tulisi tehdä henkirikoksen perustyyppi, jolloin jokainen tahallinen hengenriisto olisi murha. Viime sunnuntain Kalevan haastattelussa Utriainen perusteli muutosehdotustaan yleisellä moraalikäsityksellä.
Ehdotuksen taustalla ovat Korkeimmat oikeuden (KKO) viimeaikaiset ratkaisut, joissa Oulun taksisurmaajan ja Eveliina Lappalaisen tappajien tuomiot alenivat murhista tapoiksi. KKO totesi, etteivät surmat täyttäneet murhan tunnusmerkistöä, jonka mukaan teon tulee olla erityisen raaka tai harkittu.
Ministeriö ei
kannata muutoksia
Lainsäädäntöjohtaja Jan Törnqvist oikeusministeriön rikos- ja prosessioikeuden lainvalmisteluosastolta pitää Utriaisen perustelua yleisestä moraalikäsityksestä uskallettuna ilman tutkimustuloksia. Törnqvistin mielestä KKO:n viimeisimmät ratkaisut olivat arveluttavia, mutta yksittäiset tapaukset eivät hänen mukaansa riitä syyksi lainmuutokselle.
"Jos syyttäjä ei pysty näyttämään toteen murhan tunnusmerkistöä, lievempi tuomio on ihmisoikeus. Syyttäjällä on toteennäyttämisvelvollisuus", Törnqvist muistuttaa.
Sille, että murhasta tulisi henkirikosten perustyyppi ja taposta toissijainen muoto, vaaditaan Törnqvistin mukaan voimakkaat perusteet, sillä pääsääntöisesti systeemi toimii hyvin.
Utriaisen ehdotuksessa ainoaksi muutokseksi jäisi hengenriiston perusnimikkeen muutos. Rangaistusten koventaminen ei ole hänen tavoitteensa, vaikka yleisessä keskustelussa on vaadittu juuri sitä.
Tunnusmerkistön muuttaminen ei Utriaisen mukaan merkitsisi elinkautisvankien määrän kasvua, jos rangaistusten pituudet limittyisivät tapon rangaistusasteikkoon. Murhasta ei siis väistämättä seuraisi elinkautista vankeutta, joka Suomessa tarkoittaa käytännössä noin 15 vuoden rangaistusta.
Utriainen kaipasi suomalaiseen lainvalmisteluun enemmän vertailevaa aineistoa muista maista. Konkreettisena ehdotuksena hän esitti tutkimusyksikön perustamista oikeusministeriön alaisuuteen.
"Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on jo olemassa, ja lainmuutosten yhteydessä tehdään vertailevaa tutkimusta Euroopan maiden kesken. Uuden yksikön perustaminen olisi siten yliorganisointia", Törnqvist toteaa.
Selvitystyö
käynnistyy syksyllä
Eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtajan Tuija Braxin (vihr.) mielestä Utriaisen ehdotuksesta löytyy hyviä perusteluja. Brax aikookin ottaa asian esille valiokunnan syksyn ensimmäisessä kokouksessa.
"Pyydämme oikeusministeriötä tekemään selvityksen asiasta, sillä se on oikea tapa edetä asiassa."
Henkilökohtaisesti Brax on sitä mieltä, että väkivaltarikoksista annetaan liian lyhyitä rangaistuksia. Utriaisen tavoin myös Brax kaipaa lisää vertailutietoja ratkaisujen pohjaksi.
Rangaistuksia
on tiukennettu
Turun yliopiston rikosoikeuden professori Ari-Matti Nuutilan mukaan henkirikosten säännöksiä on tiukennettu viimeisten vuosikymmenien aikana, ja samalla murhan tunnusmerkistöä on laajennettu.
Nuutilan mukaan Suomen rangaistustaso tai tulkinnat murhan tunnusmerkeistä eivät siten poikkea Länsi-Euroopan yleisestä tasosta.
"Lähiaikoina Suomessa on tulossa käsittelyyn myös uusi vankeuslaki, jossa lähdetään siitä, että tuomioistuin ratkaisee elinkautisvankien ehdonalaiseen pääsemisen. Ensimmäisen kerran ehdonalaista voitaisiin harkita reilun kymmenen vuoden vankeuden jälkeen. Nykyisin presidentti armahtaa elinkautisvangit noin 15 vuoden vankeuden jälkeen."
Henkirikoksen perustyypin muuttaminen on Nuutilan mielestä kaksipiippuinen juttu.
"Jokainen hengenriisto ei ole törkeä, vaan ylitörkeä rikos, mutta vähättelemättäkin voidaan sanoa, että niissä on aste-eroja. Konkreettisista tapauksista ja siitä, mitä julmuus tarkoittaa, tulee kuitenkin keskustella."
Oikeusministeri Koskinen lomailee tällä hetkellä Liettuassa, eikä ole seurannut kotimaan keskustelua. Koskinen kommentoinee keskustelua ensi viikolla palatessaan töihin.