Koi­te­lin ke­hit­tä­mi­nen alkaa syk­syl­lä

Kiimingin kunta sai vaihtokaupassa Metsähallitukselta Koitelinkosken länsirannalta noin kymmenen hehtaaria maa-alueita mukaan luettuna Koitelinkosken saaret.

-
Kuva: Risto Rasila

Kiimingin kunta sai vaihtokaupassa Metsähallitukselta Koitelinkosken länsirannalta noin kymmenen hehtaaria maa-alueita mukaan luettuna Koitelinkosken saaret.

Metsähallitus saa puolestaan joen itäpuolelta noin yhdeksän hehtaarin maa-alueen. Tämä alue sijaitsee Metsähallituksen ennestään omistaman maa-alueen sisällä. Osapuolet allekirjoittivat maanvaihtosopimuksen 13.7.2004.

Vaihtokaupassa kunta sai myös Koitelin sillat ja nyt vapaa-aikakäytössä olevat rakennelmat, Tunnelmatuvan ja perinnetuvan. Metsähallituksen luovuttaman alueen arvoksi on laskettu 342 000 euroa ja kunnan luovuttaman kosken itäpuolisen alueen arvoksi 242 000 euroa.

"Tämä oli hyvä vaihtokauppa. Saatiin pääalue kunnalle kehitettäväksi ja samalla turvattiin yleisön pääsy näille alueille", myhäilee Kiimingin kunnanjohtaja Eino Iisakka.



Kalastajien ja luonto-matkailijoiden suosikki


Kunta toivoo pääsevänsä alkuun matkailukäyttöön kaavoitetun alueen kehittämisessä. Alueen käytön kokonaissuunnitelmaa lähdetään työstämään ensi syksynä kaavoituksen aikaisia arkkitehti-, liiketoiminta- ja aluesuunnitelmia hyödyntäen.

Arkkitehtisuunnitelma on pohjana kokonaissuunnitelmalle. Suunnitelmassa on rakennusoikeus pääalueen majoitus-, opastus- ja hotellitilalle. Osa alueesta on varattu mökeille.

Kalastajien ja luontomatkailijoiden suosiossa oleva koski säilyy pakoin koskemattomana. Muun muassa riippusiltayhteyden päässä oleva Sahan saari ja jokirannat pysyvät nykyisellään.

Nykyisin Koitelinkoski vetää vuosittain puoleensa 15 000-20 000 kävijää. "Keväisin ihmiset käyvät katsomassa tulvia ja jäiden lähtöä, kesällä kalastamassa", Iisakka kertoo.

Tällä hetkellä kävijöitä palvelee Sahan saaressa Tunnelmatuvassa oleva kioski, rannan puolella on nuotiopaikkoja. Koitelista Kiiminkiin päin sijaitsevassa perinnetuvassa on tilaussauna ja ydyllisiä, vanhoja uittorakennuksia.



Metsähallituksella ei käyttöä mailleen


Länsipuolelle, tien ja joen väliselle pääalueelle, kunta toivoo rakentavansa ravintolan, hotellin ja mökkimajoituspaikkoja, jotka kaiketi mahdollistaisivat ympärivuotisen matkailun lisääntymisen. Hankkeesta kiinnostunutta yrittäjää ei ole vielä löytynyt omasta kunnasta eikä muualtakaan.

"Meille on aivan sama hoitaako yksi vai useampi taho rakentamisen", Iisakka toteaa.

Mikäli itäpuolen käyttö vilkastuu, on Kiimingin kunta sitoutunut tekemään ylikulkusillan. Tällä hetkellä Koitelinkosken itäpuolelle pääsee Purontietä pitkin.

Metsähallituksen omistama matkailuun kaavoitettu maa-alue on myynnissä.

"Kyseisellä maa-alueella ei ole meille mitään käyttöä, emmekä aio rakentaa sinne mitään. Alueesta luovutaan mielellään", metsähallituksen metsänhoitaja Jorma Siira kertoo.

Rakennusarkkitehti Alisa Forsander kartoittaa Metsähallituksen alueen käyttömahdollisuuksia arkkitehdin tutkinnon diplomityönään yhteistyössä Metsähallituksen ja Kiimingin kunnan kanssa.

Forsander on tehnyt alueella alkukesästä kasvillisuustutkimusta ja jatkaa maisemarakennekartoituksella syksyllä.

"Käyttö riippuu paljolti maaperästä. Loma-asuminen tai ryhmäpuutarhakäyttö voisivat olla eräitä monista mahdollisuuksista", Forsander miettii.

Ilmoita asiavirheestä