Jopa hätkähdyttävänä voi pitää tietoa, jonka mukaan Suomessa sattuu suhteellisesti enemmän palokuolemia kuin muissa läntisen Euroopan maissa. Asia ilmenee onnettomuustutkintakeskuksen asettaman työryhmän tuoreesta selvityksestä, jossa tutkittiin 2003 kuolemaan johtaneita tulipaloja.
Viime vuonna tulipaloissa kuoli Suomessa 105 ihmistä. Pitkällä jaksolla se on lievä tilastopiikki, mutta yli sadan on menty meillä ennenkin. Kymmenen viime vuoden aikana paloissa on täällä vuosittain kuollut keskimäärin 87 ihmistä.
Huonot uutiset eivät pääty tähän. Työryhmässä arvioitiin, että palokuolemat Suomessa vain lisääntyvät, kun suuret ikäluokat ikääntyvät. Tulipalon uhriksi joutuu helpoimmin huonosti liikkuva ihminen, joka ei pysty pakenemaan palopaikasta riittävän nopeasti.
Vajaassa kolmanneksessa tutkituista kuolemista palo sai alkunsa tupakoinnista. Yleisimpiin syihin kuului myös huolimaton tulen käsittely. Tämä osoittaa, että aihetta valistustyöhön on yhä. On annettava tietoa ja pyrittävä vaikuttamaan asenteisiin niin, että opit ovat mielessä juuri silloin kun tulta eri tilanteissa käsitellään.
Ongelmallista on, että usein palokuoleman osasyynä ovat päihteet. Monet tulipaloissa kuolevat keski-ikäiset miehet ovat syrjäytyneitä tai päihteiden ongelmakäyttäjiä. Palokuolemien syitä pitää siis hakea syvemmältäkin. Se myös vaikeuttaa nykyisen tilanteen nopeaa kohentumista. Kaikkiaan 85 prosenttia palokuolemien uhreista oli miehiä.
Suomen tilanteen karuus paljastuu erityisen selvästi, kun tulipalojen ja palokuolemien määrää vertaa esimerkiksi Hollannin ja Espanjan lukuihin. Suomessa kuolemiin johtaa noin kaksi prosenttia tulipaloista, Hollannissa ja Espanjassa runsaat 0,5 prosenttia.
Helppo selitys Suomen synkille luvuille olisi nykyinen asuinrakennuskanta ja sen mahdolliset paloturvallisuuspuutteet. Työryhmän mukaan rakenteellisia puutteita talojen paloturvallisuudessa ei kuitenkaan löytynyt yhdestäkään viimevuotisesta tapauksesta.
Tästä huolimatta hätkähdyttävät luvut antavat aiheen miettiä uudelleen myös asuntojen paloturvallisuusmääräyksiä ja hakea nykyiseen tilanteeseen vakavasti parannusta. Julkinen valta voisi käytännössä edistää vapaaehtoista asumisturvallisuuden kohentumista esimerkiksi niin, että automaattisammutus- eli sprinklerijärjestelmien asentamiseen saisi korjausavustusta. Kun järjestelmät yleistyisivät, luultavasti niiden hinnatkin laskisivat.
paakirjoitus@kaleva.fi